Alustavan merialuesuunnitelmaluonnoksen kommenttikierros 16.6.-31.8.2026

Alustava merialuesuunnitelmaluonnos on tarkasteltavissa ja kommentoitavissa tällä sivustolla 16.6.-31.8.2026 välisenä aikana. Suomen merialuesuunnitelman päivitys tehdään vuosina 2024-2027.

Ruotsinkieliselle sivulle pääset tästä.

Kommentointi

Voit kommentoida seuraavia kokonaisuuksia:

  • Koko Suomen alustavaa merialuesuunnitelmaa
  • Pohjoisen Selkämeren, Merenkurkun ja Perämeren alustavaa merialuesuunnitelmaa
  • Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alustavaa merialuesuunnitelmaa
  • Suomenlahden alustavaa merialuesuunnitelmaa
  • Vaikutustenarviointiprosessia

Kaikki saadut kommentit käydään järjestelmällisesti läpi ja niiden pohjalta laaditaan palauteyhteenveto, joka julkaistaan kaikkien nähtäville merialuesuunnittelu.fi -sivustolla lokakuun 2026 aikana. Kommentteihin ei anneta erillisiä vastineita, eikä yksittäisiä kommentoijia ole mahdollista tunnistaa julkaistavasta yhteenvedosta. Kommenttikierroksen tavoitteena on kerätä näkemyksiä ja täydentävää tietoa sidosryhmiltä ennen Suomen merialuesuunnitelmaluonnoksen lakisääteistä lausuntomenettelyä keväällä 2027.

 

Materiaalit

Alustavan suunnitelmaluonnoksen kommentoitavat materiaalit koostuvat suunnitelmakartoista ja kirjallisista osuuksista, jotka on laadittu koko Suomen merialueelle sekä kolmelle suunnittelualueellemme. Muut materiaalit tarjoavat lisätietoja ja tukevat kommentointia.

 

Kommentoitavat materiaalit
MUUT materiaalit
Alustavan merialuesuunnitelmaluonnoksen kommentointilomake

Alustavan merialuesuunnitelmaluonnoksen kommenttilomake

 

Alustavan merialuesuunnitelmaluonnoksen kommentointi tapahtuu tällä lomakkeella.

Voit kommentoida koko Suomen alustavaa merialuesuunnitelmaluonnosta, suunnittelualuekohtaisia alustavia merialuesuunnitelmaluonnoksia ja ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmaa. Lomakkeella on mahdollista antaa myös yleisiä kommentteja.

1. Kommentinantajan taustatiedot

Tietosuojaseloste

1. Rekisterinpitäjä

Yritys OY/AB

Yhteystiedot

Esimerkkitie 1
00000
Paikkakunta
040 123 4567
esimerkki@esimerkki.fi

Rekisteristä vastaava henkilö

Essi Esimerkki
040 123 4567
esimerkki@esimerkki.fi

2. Rekisteröidyt

  • Asiakkaat
  • Potentiaaliset asiakkaat

3. Henkilötietojen käyttötarkoitus

Yritys OY / AB:n asiakasrekistereihin tallennettuja henkilötietoa käytetään asiakassuhteen hoitamiseen, palveluiden kertomiseen, markkinointitarkoitukseen sekä yrityksen palveluiden ja muiden toimintojen kehittämiseen / suunnitteluun sekä vastaaviin tarkoituksiin.

4. Rekisteriin tallennettavat henkilötiedot

Asiakasrekisteri sisältää seuraavat tiedot:

Yhteystiedot

  • Nimi
  • Osoite
  • Sähköposti
  • Puhelinnumero

Asiakastiedot

Tiedot ostetuista tuotteista / palveluista

5. Rekisteröidyn oikeudet

Rekisteröidyllä on seuraavat oikeudet, joiden käyttämistä koskevat pyynnöt tulee tehdä osoitteeseen essi.esimerkki@esimerkki.fi

Tarkastusoikeus

Rekisteröity voi tarkistaa tallentamamme henkilötiedot.

Oikeus tietojen oikaisemiseen

Rekisteröity voi pyytää oikaisemaan häntä koskevat virheelliset tai puutteelliset tiedot.

Vastustamisoikeus

Rekisteröity voi vastustaa henkilötietojen käsittelyä, mikäli kokee, että henkilötietoja on käsitelty lainvastaisesti.

Suoramarkkinointikielto

Rekisteröidyllä on oikeus kieltää tietojen käyttäminen suoramarkkinointiin.

Poisto-oikeus

Rekisteröidyllä on oikeus pyytää tietojen poistamista, jos tietojen käsittely ei ole tarpeen. Käsittelemme poistopyynnön, jonka jälkeen joko poistamme tiedot tai ilmoitamme perustellun syyn, miksi tietoja ei voida poistaa.

On huomioitava, että rekisterinpitäjällä voi olla lakisääteinen tai muu oikeus olla poistamatta pyydettyä tietoa. Rekisterinpitäjällä on velvollisuus säilyttää kirjanpitoaineisto Kirjanpitolaissa (luku 2, 10 §) määritellyn ajan (10 vuotta) mukaisesti. Tämän vuoksi kirjanpitoon liittyvää aineistoa ei voida poistaa ennen määräajan umpeutumista.

Suostumuksen peruuttaminen

Jos rekisteröityä koskeva henkilötietojen käsittely perustuu ainoastaan suostumukseen, eikä esim. asiakkuuteen tai jäsenyyteen, voi rekisteröity peruuttaa suostumuksen.

Rekisteröity voi valittaa päätöksestä tietosuojavaltuutetulle

Rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rajoitamme kiistanalaisten tietojen käsittelyä siksi aikaa, kunnes asia saadaan ratkaistua.

Valitusoikeus

Rekisteröidyllä on oikeus tehdä valitus tietosuojavaltuutetulle kantelu, jos hän kokee, että rikomme henkilötietoja käsitellessämme voimassa olevaa tietosuojalainsäädäntöä.
Tietosuojavaltuutetun yhteystiedot: www.tietosuoja.fi/fi/index/yhteystiedot.html

6. Säännönmukaiset tietolähteet

Henkilötietoja kerätään asiakkaalta itseltään asiakkaansuhteen syntyessä sekä rekisteripitäjän järjestelmistä palveluihin verkkolomakkeiden kautta. Lisäksi päivitetään viranomaislähteistä tai muilta palveluntarjoajilta, millä varmistetaan tiedon ajantasaisuuden.

7. Säännönmukaiset tietojen luovutukset

Tietoja ei pääsääntöisesti luovuteta markkinointitarkoituksiin YRITYS OY:n ja sen jäsenliikkeiden ulkopuolelle.

8. Käsittelyn kesto

Henkilötietoja käsitellään pääsääntöisesti niin kauan, kuin asiakkuus on voimassa. Markkinointilistaltamme rekisteröity pääsee poistumaan itse jokaisessa lähettämässämme markkinointisähköpostissamme olevan linkin kautta taikka lähettämällä viestin osoitteeseen:
esimerkkimiest@esimerkki.fi

9. Henkilötietojen käsittelijät

Rekisterinpitäjä ja tämän työntekijät käsittelevät henkilötietoja. Voimme myös ulkoistaa henkilötietojen käsittelyn osittain kolmannelle osapuolelle, jolloin takaamme sopimusjärjestelyin, että henkilötietoja käsitellään voimassa olevan tietosuojalainsäädännön mukaisesti ja muutoin asianmukaisesti.

10. Tietojen siirto EU:n ulkopuolelle

Henkilötietoja ei siirretä EU:n tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle.

11. Automaattinen päätöksenteko ja profilointi

Emme käytä tietoja automaattiseen päätöksentekoon tai profilointiin.

12. Evästeet ja selailun seuranta

Keräämme käyttäjän päätelaitetta koskevia tietoja evästeiden (”cookies”) ja muiden vastaavien tekniikoiden, kuten selaimen paikallisen tietovaraston, avulla. Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka selain tallentaa käyttäjän päätelaitteelle. Evästeet sisältävät usein nimettömän, yksilöllisen tunnisteen, jonka avulla voimme tunnistaa ja laskea sivustollamme vierailevat selaimet.

Sivustomme käyttää Google Analytics-palvelua.

Sivuillamme on myös linkkejä muihin sivustoihin ja palveluihin. Me emme vastaa näiden ulkopuolisten sivustojen yksityisyydensuojakäytännöistä tai sisällöistä. Kolmannet osapuolet voivat asettaa evästeitä käyttäjän päätelaitteelle käyttäjän vieraillessa palveluissamme tilastoidakseen eri sivustojen kävijämääriä.

Merialuesuunnittelun tausta ja tavoitteet

Merialuesuunnittelu on osa EU:n yhdennettyä meripolitiikkaa, jolla pyritään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan siniseen talouteen. Merialuesuunnittelun tavoitteena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä, sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja sovitetaan ne yhteen ottaen huomioon meriympäristön asettamat reunaehdot. Merialuesuunnitelma kattaa sekä Suomen aluevedet että talousvyöhykkeen.

Merialuesuunnittelun lainsäädöllinen tausta perustuu EU:n merialuesuunnitteludirektiiviin 2014/89/EU, joka velvoittaa jäsenvaltiot laatimaan merialuesuunnitelmat ja edistämään merialueiden kestävää käyttöä. Suomessa direktiivi on toimeenpantu maankäyttö- ja rakennuslain (nykyinen alueidenkäyttölaki) muutoksilla (mm. 2016/482). Lainsäädäntöä täydentää valtioneuvoston asetus merialuesuunnittelusta (816/2016), joka määrittää suunnittelualueet sekä vastuut rannikon maakuntien liitoille ja edellyttää suunnitelmien säännöllistä päivittämistä. Yhteisesti nämä säädökset muodostavat kehyksen, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen merialueiden eri käyttömuodot ja tukea kestävän meriympäristön saavuttamista.

Merialuesuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, mutta strategisena kehittämisasiakirjana se tukee aluekehitystyötä kuten maakuntastrategian laadintaa sekä alueidenkäytön suunnittelua kuten maakuntakaavoitusta. Samalla merialuesuunnittelutyö tuottaa tietoa merellisten toimialojen tarpeista ja mahdollisuuksista, meriympäristön arvoista sekä edistää merellisten toimintojen yhteensovittamista.

Merialuesuunnitelman päivitysprosessin yhteydessä arvioidaan suunnitelman vaikutuksia SOVA-lain sekä Espoon sopimuksen mukaisesti. SOVA‑laki säätelee strategisen tason ympäristövaikutusten arviointia viranomaisten suunnitelmissa ja ohjelmissa kansallisella tasolla. Espoon sopimuksen mukainen arviointi on kansainvälinen vaikutustenarviointimenettely, joka turvaa rajat ylittävän ympäristövaikutusten arvioinnin ja naapurivaltioiden osallistumisen.

Merialuesuunnitelman päivitystarve

Valtioneuvoston merialuesuunnittelusta antaman asetuksen mukaan maakuntien liittojen tulee tarkastella merialuesuunnitelmien ajantasaisuutta vähintään kymmenen vuoden välein. Ensimmäinen merialuesuunnittelukierros toteutettiin vuosina 2017–2021 ja suunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuustoissa vuoden 2020 lopussa. Ympäristöministeriö toimitti Suomen ensimmäisen merialuesuunnitelman EU:hun hyväksyttäväksi maaliskuussa 2021.

Toimintaympäristössä on ensimmäisen merialussuunnitelman hyväksymisen jälkeen tapahtunut suuria muutoksia: EU-säädökset ovat uusiutuneet, merellisen energiatuotannon tavoitteet ovat kasvaneet, ilmastokysymykset ovat korostuneet, merenkulun ja merialueiden merkitys huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta ovat kasvaneet. Edellä mainituista syistä merialuesuunnitelma on tarpeen tarkistaa asetuksessa säädettyä nopeammassa aikataulussa. Tavoitteena on päivitetyn suunnitelman valmistuminen vuoden 2027 aikana. Päivitystyön käynnistämisestä on päätetty rannikkomaakuntien liittojen hallituksissa keväällä 2024.

Merialuesuunnitelmaluonnoksen valmistelu ja hallinnollinen käsittely

Merialuesuunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, minkä vuoksi vuorovaikutus on tärkeä osa suunnittelua. Kaikilla viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua merialuesuunnitelman valmisteluun. Merialuesuunnitelman päivitystyö etenee eri vaiheissa, joissa on määritelty mm. tilannekuva, suunnittelutavoitteet ja suunnitelman visio.

Maakuntahallitukset antavat kommentit alustavasta luonnoksesta kevään 2026 aikana. Sidosryhmille suunnattu kommentointi on avoinna merialuesuunnittelu.fi -sivustolla kesän 2026 ajan.

Alustavaan luonnokseen saadun palautteen perusteella valmistellaan merialuesuunnitelman luonnos. Merialuesuunnitelman luonnos asetetaan julkisesti nähtäville yhdessä ympäristöselostuksen kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ja samalla pyydetään lausunnot viranomaisilta, merellisiltä sidosryhmiltä ja asiantuntijaorganisaatioilta. Kuulemiskierros ajoittuu vuoden 2027 alkupuolelle.

Tavoitteena on, että maakuntavaltuustot hyväksyvät merialuesuunnitelman vuonna 2027.

Suomen merialuesuunnitelman sisältö 

Merialuesuunnitelma kuvaa rannikon maakuntien liittojen johdolla muodostettua yhteistä näkemystä merialueen tulevan kestävän käytön suuntaviivoista.

Merialuesuunnitelmassa huomioitavat merelliset teemat ja sidosryhmät ovat energia-ala, meriliikenne (ml. satamat), kalastus, vesiviljely, kaivannaisala, meriteollisuus, sininen bioteknologia, kulttuuriperintö, matkailu ja virkistyskäyttö sekä meriympäristö ja merellinen luonto. Lisäksi huomioidaan maanpuolustuksen tarpeet ja merialueiden erityispiirteet. Merialuesuunnittelua läpileikkaavat teemat ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ilmastoviisas merialuesuunnittelu, merellinen monikäyttö sekä huoltovarmuus ja turvallisuus. Merialuesuunnittelussa tarkastellaan meriympäristöä kokonaisuutena sekä maan ja meren vuorovaikutusta. Merialuesuunnitelma on kytköksissä Suomen Rannikkostrategian tavoiteasetteluun ja toimenpiteisiin. Molempien tavoitteena on edistää elinvoimaisia rannikkoyhteisöjä ja rannikon kestävää käyttöä.