Kohti kestävän merenkäytön visiota ensimmäisillä kansallisilla MSP-päivillä
Ensimmäiset kansalliset MSP-päivät järjestettiin Helsingissä 27.-28.11.2024 ja niiden myötä käynnistettiin Suomen toisen merialuesuunnittelukierroksen Merenkäytön visio -vaihe. Päivien teemana oli tänä vuonna Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja sen asettamat tavoitteet. Tilaisuuteen osallistui laaja joukko merialuesuunnittelun sidosryhmiä toimialojen edustajista tutkimukseen ja hallintoon. Kaikille avoimet MSP-päivät ovat keskeinen osa merialuesuunnittelun vuorovaikutusta ja niillä viestitään jatkossa strukturoidusti ajankohtaisista aiheista, suunnitteluprosessin etenemisestä sekä lisätään merialuesuunnittelun tunnettuutta sidosryhmien keskuudessa.
Marraskuussa ensimmäistä kertaa järjestetyt kansalliset MSP-päivät kokosivat yhteen merellisiä sidosryhmiä ympäri rannikon. Merenkäytön visio -vaihe käynnistettiin tilaisuudessa yhdessä toimialojen kanssa keskustellen eri toimijoiden tarpeista merenkäytölle tulevina vuosina. Merellinen toimintaympäristö on muuttunut sitten ensimmäisen suunnitelman laatimisen ja monet kansalliset sekä EU-tason sopimukset ja tavoitteet asettavat uusia haasteita toimialoille ja suunnitteluprosessille. Näihin lukeutuvat muun muassa biodiversiteettistrategian asettama 30 % merialueista koskeva suojelutavoite, kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaiset kalatalouden kasvutavoitteet, merituulivoimakehitys, kokonaisturvallisuuskysymykset sekä meriliikenteen muuttuvat tarpeet.
Huomio oli tänä vuonna erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja sen merialueita koskevissa tavoitteissa. Vihreän kehityksen ohjelma ei ehtinyt mukaan ensimmäiselle suunnittelukierrokselle, mutta on nyt yksi tärkeistä merialuesuunnitelman päivityskierrosta läpileikkaavista teemoista. Ohjelman asettamia tavoitteita kohti kuljettaessa on sekä merialuesuunnittelulla että toimialoilla omat roolinsa. Merialueita koskevat tavoitteet jakautuvat ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, kestävään merelliseen ruoantuotantoon, meriluonnon ennallistamiseen ja biodiversiteetin suojeluun, saasteettomuuteen, siniseen kiertotalouteen ja oikeudenmukaiseen siirtymään. Merialuesuunnittelulta peräänkuulutettiin toimialojen tukemista suunnittelun keinoin luomalla valmiuksia tavoitteisiin vastaamiseen merellä.
Tilaisuus oli alkusoittoa ensi keväänä tehtävälle työlle, jolloin sidosryhmien kanssa yhteistyössä päivitetään visio kestävälle merenkäytölle. Toimialakohtaisissa tapaamisissa merialuesuunnittelu kohtaa suunnittelualueittain ja kansallisesti eri keskeisiä toimialoja ja syksyn 2025 vuorovaikutusfoorumeilla tuodaan sidosryhmät yhteen keskustelemaan ensimmäisestä suunnitelmaluonnoksesta.
”Olemme tehneet paljon työtä merellisen toimintaympäristön tilannekuvan kartoittamiseksi viimeisten vuosien aikana eri hankkeiden ja selvitysten kautta. Nyt on aika siirtyä prosessissa eteenpäin kerätyn tiedon pohjalta ja osallistaa sidosryhmiä yhteisen vision luomiseksi kestävälle merenkäytölle seuraavaa merialuesuunnitelmaa varten”, summaa projektisuunnittelija Laura Pietilä.
Vuosittaiset MSP-päivät tuovat ennakoitavuutta sidosryhmävuorovaikutukseen
Ensimmäistä kertaa järjestetyt MSP-päivät kokosivat yhteen kahtena päivänä lähes satapäisen osallistujajoukon Helsinkiin. Ohjelma järjestettiin yhdessä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa, joiden vetämät sessiot käsittelivät niin toimialojen yhteensovittamisen haasteita ja tarpeita, merialuesuunnittelun sekä meren- ja vesienhoidon risteymäkohtia meren hyvän tilan tavoitteiden saavuttamisessa kuin merituulivoimakehityksen biodiversiteettivaikutusten tietopuutteitakin. ”Halusimme kutsua mukaan ulkopuolisia session vetäjiä tilaisuuteen ja siten korostaa merialuesuunnittelun luonnetta yhteen tuovana ja tietoa kokoavana prosessina.” kuvaa Pietilä. ”Suunnitelmaa kohti vievä yhteistyö tutkimuksen, asiantuntijoiden ja toimialojen kanssa on merialuesuunnittelulle aivan yhtä oleellista kuin lopputulos. Sessiot kuvastivat hyvin merellisten teemojen moninaisuutta.” Tilaisuudessa merialuesuunnittelulta toivottiin myös roolia erinäisten keskeisten prosessien koordinoinnissa ja rinnakkaisten prosessien välisen keskusteluyhteyden ylläpitämisessä.
Sessioiden vetäjinä toimivat ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij Itä-Suomen yliopistolta ja Suomen ympäristökeskukselta, apulaisprofessori Anna Törnroos-Remes ja väitöskirjatutkija Thaysa Portela de Carvalho Åbo Akademin Kestävän meritieteen keskuksesta (SOS) yhdessä Swecon kanssa sekä Lännen Kalaleaderin Mika Halttu, Kalatalouden keskusliiton Mikko Malin ja Työtehoseuran Minna Mattila-Aalto.
Ensimmäisen merialuesuunnittelukierroksen osallistamisen arvioinnissa nostettiin esiin tarve selkeämmälle viestinnälle suunnittelun etenemisestä ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. MSP-päivät vastaavat osaltaan tähän toiveeseen. ”MSP-päivien tarkoituksena on jatkossa viestiä sidosryhmille selkeällä kaavalla merialuesuunnitteluprosessin etenemisestä sekä ajankohtaisista aiheista. Olimme todella iloisia, että ensimmäistä kertaa järjestetyt päivät tavoittivat sidosryhmiä näin kattavasti”, kertaa Pietilä.
Päivien järjestäminen vakiintuu vuosittain marraskuun loppuun ja ensi vuoden MSP-päivät voikin jo nyt laittaa kalenteriin. Tilaisuus järjestetään Helsingissä 25.-26.11.2025, teemalla huoltovarmuus ja turvallisuus. Osana päiviä järjestetään myös toisen suunnittelukierroksen kansallinen vuorovaikutusfoorumi. Pysythän siis kuulolla!
Tutustu alla tilaisuudessa pidettyihin esityksiin:
- Vesa Arki, Traficom Suomen merialuesuunnittelu ja Euroopan Vihreän kehityksen ohjelma
- Lotta Ruokanen, Helcom HELCOM ja merialuesuunnittelu
- Antti Belinskij, UEF ja Syke Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja meriympäristön hyvä tila
- Samuli Korpinen, Syke Merenhoidon ja merialuesuunnittelun yhteensovittamisen tarpeet
- Thaysa Portela de Carvalho, Åbo Akademi Addressing the Biodiversity Impacts of Offshore Wind Projects
- Mika Halttu, Lännen Kalaleader ja Mikko Malin, Kalatalouden keskusliitto Kaupallisen kalastuksen toimintaympäristön muutos ja muuttajat
- Minna Mattila-Aalto, Työtehoseura Miten asioiden yhteensovittaminen voi tapahtua osallistavassa suunnittelussa?