Kalastuksen huomioiminen merialuesuunnittelussa – raportti nyt luettavissa!
Syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio järjesti sarjan työpajoja, joiden tarkoituksena oli selvittää miten merialuesuunnittelussa pystyttäisiin entistä paremmin edistämään kalastuselinkeinoa ja yhteensovittamaan kalastuksen ja merituulivoiman kehityskuvat. Työpajat järjestettiin osana Baltic Sea2land sekä MSP-GREEN -hankkeita. Mittavan työpajasarjan havainnot yhteenvetävä raportti on nyt valmistunut.
Merialuesuunnittelun kolme päätavoitetta ovat edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä ja meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Kalastuselinkeino on keskeinen merialuesuunnittelussa tarkasteltava merellinen toimiala ja se on huomioitu laajasti Suomen Merialuesuunnitelmassa 2030. Merialuesuunnitelman vaikutusten arvioinnissa vuodelta 2020 tarkasteltiin suunnitelman kykyä tukea merellisten toimialojen kestävää kehitystä, elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. Arviointi osoitti, että ammattikalastuksen osalta tätä tavoitetta ei ensimmäisellä suunnittelukierroksella saavutettu. Kalastus oli ainoa merellinen toimiala, jota tämä havainto koski. Merialuesuunnittelussa viesti otettiin vakavasti ja lähdettiin edistämään yhteistyötä sekä pohtimaan miten kalastuselinkeinoa voisi jatkossa tukea paremmin merialuesuunnittelun keinoin.
Muutokset Pohjanlahden toimintaympäristössä antoivat aihetta kalastuksen ja merituulivoiman tavoitteiden yhteensovittamiseen. Geopoliittisen tilanteen kärjistyminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat lisänneet poliittista intressiä ja hankekehittäjien kiinnostusta merituulivoiman kehittämiselle Pohjanlahdella. Samanaikaisesti kestävän vihreän siirtymän tulee huomioida perinteiset merelliset toimialat kuten kalastus. Uuden toiminnan yhteensovittaminen perinteisten toimialojen kanssa aiheuttaa huolta tulevaisuudesta sekä vaatii aktiivista suunnittelua. Tämä oli toinen syy, miksi työpajoille nähtiin suuri tarve.
Työpajojen tavoitteina oli tunnistaa konkreettisia yhteensovittamisen toimenpiteitä, vahvistaa vuorovaikutusta kalastustoimialan kanssa, huomioida alueelliset erityispiirteet ja lisätä paikallistason vaikutusmahdollisuuksia. Kuuden Pohjanlahdella, Saaristomerellä ja Suomenlahdella järjestetyn työpajan osallistujamäärä oli kaikkiaan 140 henkilöä. Osallistujat koostuivat muun muassa kalastajista ja heidän edustajistaan, merituulivoimatoimijoista, merialuesuunnittelijoista sekä ELY-keskusten edustajista ja tutkimuslaitoksista.
Työpajojen tulokset on nyt koostettu yksiin kansiin ja niiden perusteella on luotu keskeisiä kehittämishavaintoja, jotka jakaantuvat neljään kokonaisuuteen:
- Kalastuksen tukeminen osana kestävää merellistä ruoantuotantoa
- Kalastuksen ja merituulivoiman yhteensovittaminen
- Kalastuksen tukeminen merialuesuunnittelussa
- Kalastus ja ilmastonmuutos
Raportissa esitelty työ vahvistaa ymmärrystä ammattikalastuksen nykyhetken ja tulevaisuuden keskeisimmistä kehitystavoitteista ja kohtaamista haasteista. Lisäksi tulokset tukevat kalastuksen ja merituulivoiman yhteensovittamisessa tehtävää suunnittelutyötä. Saavutettuja tuloksia hyödynnetään tietopohjana tmerialuesuunnitelman päivitystyössä vuosina 2024-2027.
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio kiittää lämpimästi osallistumisesta työpajoihin!
Tutustu raporttiin ja sen keskeisimpiin tuloksiin tästä: Kalastus muuttuvassa toimintaympäristössä Loppuraportti 6_2024
Aiemmin työpajoista on uutisoitu otsikoilla “Tarve ammattikalastuksen potentiaalin esiintuonnille päivitettävässä merialuesuunnitelmassa” sekä “Pohjanlahti muuttuvassa toimintaympäristössä”
Tapahtumat järjestettiin osana merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaation kansainvälisiä hankkeita Baltic Sea2Land (2023-2025, Interreg Baltic Sea Region) ja MSP-GREEN (2022-2024, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto).
Hankkeiden X (Twitter) tilit: @BalticSea2Land ja @MSPGREEN22
