Rannikkostrategia

Rannikkostrategia ohjaa rannikkoalueen suunnittelua ja käyttöä

Suomen rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen aiheuttamiin uhkiin. Strategian toimenpiteet koskevat muun muassa luonnon ja ihmisen hyvinvointia, energian ja ruoan riittävyyttä, maankäytön ja rakentamisen kestävyyttä, saavutettavuuden parantamista, poikkeustilanteisiin varautumista sekä ajantasaisen tilannekuvan hallintaa.

Rannikkostrategia laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006. Uusi Suomen Rannikkostrategia valmisteltiin vuosien 2022–2023 aikana ja julkaistiin helmikuussa 2024.

Strategiassa sovelletaan systeemistä lähestymistapaa meri- ja rannikkoalueiden talouden kestävän kehityksen ja kasvun sekä niiden luonnonvarojen kestävän käytön tukemiseksi. Strategiassa tunnistetaan rannikkoalueen toimijoiden vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollisuudet ja toimintamallit. Tavoitteena on, että toimijat tunnistavat strategiasta mahdollisuutensa toimia yhdessä siten, että luonnon uusiutumiskyky säilyy.

Rannikkostrategia perustuu EU:n suositukseen rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta, merialuesuunnitteludirektiiviin ja Suomen merialuesuunnitelmaan. Strategiassa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kansainväliset suunnittelusuositukset sekä ajankohtaiset strategiat ja ohjelmat.

Rannikkostrategian toteutumista seurataan merialuesuunnitelman päivittämisen yhteydessä noin kuuden vuoden välein.

Rannikkostrategia ja merialuesuunnittelu tukevat toisiaan

Merialuesuunnitteludirektiivi edellyttää maan ja meren vuorovaikutuksen huomioon ottamista merialuesuunnitelmia laadittaessa. Direktiivi korostaa meri- ja rannikkotoimintojen keskinäistä suhdetta sekä hyötyjä, joita merialuesuunnittelu voi tuottaa rannikkoalueen taloudelle ja ekosysteemeille.

Maan ja meren vuorovaikutus käsittää esimerkiksi ekologisia yhteyksiä kuten ravinnevalumat ja vaelluskalojen reitit, infrastruktuuri yhteyksiä kuten kaapelit ja energian siirto kansalliseen energiaverkkoon, sekä toiminnallisia yhteyksiä kuten meri- ja maaliikennettä ja satamien toimintaa sekä matkailu- ja virkistyskäyttöyhteyksiä rannikko- ja merialueella.

Suomen rannikkostrategia ja merialuesuunnittelu toimivat rinnakkain ja tukevat toisiaan. Ne muodostavat yhdessä kokonaisvaltaisen suunnittelukehyksen, jossa otetaan huomioon sekä luonnon että ihmistoiminnan tarpeet. Suunnittelussa painotetaan monitasoista hallinnointia, osallistavuutta, alueellista yhteistyötä ja ajantasaisen tilannekuvan ylläpitoa.

Ympäristöministeriö vastaa Suomen rannikkostrategiaan kirjatun Hyvien käytäntöjen foorumi -toimenpidekokonaisuuden toteuttamisesta. Hyvien käytäntöjen foorumi on kaikille avoin tilaisuus, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa merialuesuunnittelun tilaisuuksien yhteydessä.

• Hyvien käytäntöjen foorumi 25.11.2025 teemalla Rannikko- ja saaristoalueen resilienssi, esitykset ja yhteenveto
• Hyvien käytäntöjen foorumi 16.6.2026 teemalla Yhdennetty rannikkoalueen suunnittelu ja merialuesuunnittelu, ilmoittaudu mukaan tämän linkin kautta.

Kuva. Ensimmäinen Hyvien käytäntöjen foorumi pidettiin 25.11.2026. Paneeliosallistujat pohtivat rannikkoalueen resilienssin vahvistamista.

Lue lisää

Suomen rannikkostrategia (pdf)

Hankesivu: Suomen rannikkostrategia 2030 Hankeikkuna

Suomen rannikkostrategia (tarinakartta)

Suomen ensimmäinen rannikkostrategia: Hanhijärvi, J. (2006) Kestävästi rannikolla, Suomen rannikkostrategia. Suomen ympäristö 15/2006.

Lisätietoja

Mari Pohja-Mykrä, Neuvotteleva virkamies

ympäristöministeriö, Kestävä rakentaminen ja asuminen -osasto, Alueidenkäytön suunnittelu

etunimi.sukunimi@gov.fi