TIEDOTE 18.12.2020 (MRL 67 d § hyväksytystä merialuesuunnitelmasta tiedottaminen)

Suomen merialuesuunnitelma 2030 on hyväksytty

Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen merialuesuunnitelma on valmistunut. Rannikon maakuntien valtuustot hyväksyivät suunnitelman oman toimialueensa osalta marras-joulukuun 2020 aikana. Suunnitelma on laadittu rannikon maakuntien liittojen toimesta kolmessa osassa:

  • Suomenlahti: Kymenlaakson ja Uudenmaan liitot
  • Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa: Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto
  • Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri: Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitot

Suomen merialueelle on laadittu ensimmäistä kertaa merialuesuunnitelma eri toimijoiden kanssa laajassa yhteistyöprosessissa. Suunnitelma on sekä aluevedet että talousvyöhykkeen sisältävä kartallinen esitys, jossa tunnistetaan yleispiirteisesti esimerkiksi merkittäviä ja potentiaalisia vedenalaisten luonto- ja kulttuuriarvojen, energiantuotannon, kalastuksen, vesiviljelyn, merenkulun ja matkailun alueita. Tavoitteena on sovittaa yhteen eri toimialojen tarpeita ja näin edesauttaa merellisten elinkeinojen harjoittamista ja meriympäristön tilaa.

Suomen merialuesuunnitelma 2030 on digitaalisessa muodossa kaikkien saatavilla internetissä osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi.

Strateginen merialuesuunnitelma tarjoaa tietoa tarkempien alueellisten suunnitelmien, kuten maakuntakaavojen, aluekehitystyön sekä lupaprosessien taustaksi. Tietoja voivat hyödyntää myös eri toimialat. Merialuesuunnitelma ei kuulu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Suunnitelma päivitetään vähintään kymmenen vuoden välein.

Merialuesuunnitelmat tehdään jokaisessa merellisessä EU-maassa. Itämeren maiden tavoitteena on, että suunnitelmilla voidaan sovittaa yhteen myös valtioiden merirajat ylittäviä hankkeita ja toimia, turvata ekologisia yhteyksiä ja parantaa meriympäristön tilaa.

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri
Alueen ominaispiirteitä ovat maankohoamisrannikko, suuret joet asutettuine suistoalueineen, merialueen osittainen mataluus ja jääpeitteiset talviolosuhteet. Perämeren kansallispuisto ja Merenkurkun saaristo Unescon maailmanperintökohteena houkuttavat kehittämään tulevaisuudessakin matkailua ja virkistystä.

Merenkulkuun tukeutuva monialainen teollisuus on jatkossakin keskeisessä roolissa. Tärkeitä kalastusalueita ovat suurin osa rannikkoalueista ja Merenkurkun saaristo. Perämeri on Itämeren vaelluskalojen koti, ja vesiviljelyalueita kehitetään meriluonto huomioiden.

Vaasa-Uumaja-yhteys luo edellytykset Merenkurkun alueen toiminnan kehittämiselle. Pohjoiselta Selkämereltä ja Perämereltä löytyy potentiaalisia merituulivoima-alueita.

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa
Selkämeren sijainti eteläisen ja pohjoisen lajiston vaihettumisvyöhykkeellä, Saaristomeren biosfäärialue sekä rannikon joet ja jokisuistot muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jonka säilymistä Selkämeren ja Saaristomeren kansallispuistot tukevat. Monipuolinen kulttuuriperintö ja luontoarvot ovat alueen vetovoimatekijöitä.

Alueella sijaitsee kansainvälisesti kilpailukykyinen satamien ja korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä. Tulevaisuudessa kaikessa teollisessa toiminnassa panostetaan meriympäristön tilaa parantaviin ratkaisuihin. Tavoitteena on uusiutuvan energiatuotannon kehittäminen ja erityisesti merituulivoiman lisääminen. Selkämeren eteläosaan painottuva kalastus ja Saaristomeren uuteen teknologiaan perustuva vesiviljely ovat elinvoimaisia elinkeinoja.

Suomenlahti
Suomenlahdella sovitetaan yhteen merellisiä toimintoja vaalien meriympäristön hyvää tilaa. Merialueella liikennöidään vilkkaasti ja siellä sijaitsee merkittäviä kansainvälisiä satamia, joista syntyy kasvua.

Merelliset kaupungit ovat matkailijoiden portti saaristoon, jonka ainutlaatuinen miljöö houkuttelee myös uusia asukkaita ja toimijoita. Kestäviä virkistys- ja matkailupalveluita kehitetään paikallisten asukkaiden, luonnon ja kulttuuriarvojen ehdoilla. Merialueisiin liittyvä tutkimusyhteistyö luo sinistä kasvua eli innovaatioita, tuotekehitystä ja uusia työpaikkoja.

 

Lisätietoa

Suomen merialuesuunnitelma 2030 https://www.merialuesuunnitelma.fi

Merialuesuunnitteluprosessi https://www.merialuesuunnittelu.fi

Heikki Saarento, merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän puheenjohtaja, Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja, heikki.saarento@varsinais-suomi.fi, p. 040 720 3056

Mari Pohja-Mykrä, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori, mari.pohja-mykra@varsinais-suomi.fi,   p. 044 711 4320

Tiina Tihlman, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö, tiina.tihlman@ym.fi, p. 0295 250 296

Alueellisten yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät alla olevista tiedotteista.

 

Voit halutessasi tutustua kuulemispalautteen pohjalta laadittuun vastineyhteenvetoon.