Strategiasta toimintaan: Kansainvälinen merialuesuunnittelu kohtaa alueelliset tarpeet Itämeren alueella

Suomalaista merialuesuunnittelua kehitetään aktiivisesti kansainvälisten hankkeiden kautta. Näiden lisäksi kansainvälistä merialuesuunnitteluyhteistyötä edistetään useissa ryhmissä, kuten VASABin Committee on Spatial Planning and Development of the Baltic Sea Region -ryhmässä (CSPD/BSR), HELCOM-VASAB Maritime Spatial Planning Working Group:issa sekä MSP Planners’ Forumissa, joka on epävirallinen ja avoin tiedonvaihdon, keskustelun ja oppimisen tila merialuesuunnittelijoille. Foorumin fasilitoinnista vastaa VASABin (Vision and Strategies Around the Baltic Sea) sihteeristö.

EMD-tapahtumassa Itämeren alueen yhteistyö näkyi VASAB:in osastolla, jossa kuuden Itämeren maan yhteinen merialuesuunnitteluhanke, Interreg Baltic Sea2Land oli esillä. Hankkeen tavoitteena on tukea monitasoista hallinnointia ja luoda uusi Navigator-työkalu alueidenkäytön suunnittelun tueksi. Yhteistyö meriemme eteen on EMD-päivien ytimessä, minkä vuoksi halusimmekin tarkastella lähemmin sitä, miltä kansainvälinen merialuesuunnitteluyhteistyö Itämerellä näyttää, miten se vaikuttaa kansalliseen sekä alueelliseen suunnitteluun, ja mitkä ovat tällä hetkellä polttavimmat aiheet merialuesuunnittelijoiden työpöydillä.

Merialuesuunnittelun vahvistaminen Itämeren alueella – näkökulmia makroalueelliselta tasolta alueelliselle

Yli kolmen vuosikymmenen ajan aluesuunnitteluyhteistyö Itämeren alueella on ollut keskeinen väline aluekehityksen ja integraation edistämisessä. Nykypäivänä tämä yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan, sillä suunnittelijat kohtaavat yhä monitahoisempia haasteita aina geopoliittisesta epävakaudesta ja energiasiirtymästä luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen ja digitaaliseen murrokseen.

Makroalueellisen yhteistyön ytimessä toimii VASAB, joka kokoaa Itämeren maat yhteen muodostamaan yhteisiä aluesuunnittelun visioita ja toimia. VASAB:in sihteeristössä työskentelevän aluesuunnittelu- ja viestintäasiantuntijan Margarita Vološinan mukaan keskeisin kysymys tällä hetkellä on se, miten suunnittelulla voidaan vahvistaa alueiden resilienssiä paikallisesti sekä alueellisesti. Aiheen parissa tehtävä työ pohjautuu VASAB Vision 2040 -asiakirjaan, jossa on hahmoteltu strateginen polku kohti kytkeytyneempää, elinvoimaisempaa ja kestävämpää Itämeren aluetta.

Vuonna 2023 aluekehityksestä ja -suunnittelusta vastaavien ministerien hyväksymä visio antaa suuntaa toimenpiteille, jotka ylittävät kansalliset, hallinnolliset ja sektorirajat sekä maalla että merellä. Visio heijastelee laajaa sidosryhmien välillä luotua yhteisymmärrystä. Kansallisella tasolla toimeenpanoa ohjaavat ministeriöt. Konkreettisia yhteistyöalustoja, kuten CSPD/BSR -ryhmää,  HELCOM-VASAB Maritime Spatial Planning Working Groupia, sekä epävirallista MSP Planners’ Forumia, käytetään tiedonvaihtoon ja politiikkatoimien yhtenäistämiseen alueella.

Margarita Vološina sekä Frank Hering keskustelevat Vision 2040:n merkityksestä aluesuunnittelun eri tasoille.

Makrotason strategian vieminen käytäntöön vaatii aktiivista kansallista osallistumista. Frank Hering, Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän puheenjohtaja ja Kymenlaakson liiton suunnittelujohtaja, pitää VASAB:in vision kaltaisia kansainvälisiä strategioita arvokkaina suuntaviivoina – mutta huomauttaa, ettei niitä välttämättä löydy paikallisten suunnittelijoiden työpöydiltä. Siksi on tärkeää, että ministeriöt ja välikäsinä toimivat työryhmät viestivät tehokkaasti kansainvälisistä tavoitteista kansalliselle ja alueelliselle tasolle.

Suomessa merialuesuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ensimmäistä kertaa. Heringin mukaan kansainväliset kysymykset ovat nyt paljon aiempaa merkittävämmässä roolissa, etenkin alueellisen ja globaalin epävakauden vuoksi. Suunnittelun painopisteet, kuten energiainfrastruktuuri, luonnon monimuotoisuuden suojelu, kytkeytyneisyys ja turvallisuus, ovat nousseet keskiöön. Vaikka nämä teemat sisältyvät Visio 2040 -asiakirjaan, nopeasti muuttuva geopoliittinen tilanne tuo jo nyt uusia vaatimuksia, joita ei vielä täysin näy strategioissa.

Tulevaisuuden epävarmuuksiin vastaamiseksi Suomen merialuesuunnittelijat ovat panostaneet skenaariotyöhön – lähestymistapaan, jonka Hering näkisi hyödyllisenä myös makroalueellisen tason suunnittelussa. Eri tulevaisuuksien ja epävarmuustekijöiden tarkastelu auttaa varautumaan muutoksiin ja tukemaan alueiden resilienssiä.

Kansainvälisessä yhteistyössä suurin arvo piilee usein juuri asiantuntijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Hering korostaa, että esimerkiksi MSP Planners’ Forum on konkreettisesti tukenut hänen työtään tarjoamalla työkaluja, esimerkkejä ja inspiraatiota muista Itämeren maista. Tämä vertaistukeen pohjautuva oppimisympäristö on herättänyt kiinnostusta laajentaa toimintaa myös maalla tapahtuvaan suunnitteluun – osoitus siitä, että aluesuunnittelijoiden yhteisöllisyyden rakentaminen yli rajojen on yhä tärkeämpää.

Kun Itämeri, kansallinen ja alueellinen taso kohtaavat. VASAB (Margarita Vološina, keskellä), ympäristöministeriö (ministeriön neuvonantaja Mari Pohja-Mykrä, vasemmalla) ja Kymenlaakson liitto (Frank Hering, oikealla) – kaikki mukana Baltic Sea2Land -hankkeessa ja edistämässä yhteistyötä yhteisten visioiden ja projektien kautta EMD:ssä.

Tapahtuipa työ yhdellä rannikkokaistaleella tai koko merialueella, tämän hetken haasteet vaativat yhteisiä ratkaisuja. Strategisen vision ja käytännön yhteistyön yhdistelmällä merialuesuunnittelu kehittyy keskeiseksi työkaluksi Itämeren alueen resilienssin rakentamisessa.

VASAB kutsuu kaikki Itämeren alueen meri- ja rannikkosuunnittelusta kiinnostuneet alueen suurimpaan joka kolmas vuosi järjestettävään merialuesuunnittelutapahtumaan  – viidenteen Baltic MSP -foorumiin  Riikaan marraskuussa 2025. Ilmoittautuminen tapahtumaan on auki.