Innovaatioiden avulla kohti meriympäristön hyvää tilaa

Horisontti Euroopan puiteohjelman lanseeraamat EU Missiot ovat uusi tapa tuottaa konkreettisia ratkaisuja aikamme suurimpiin haasteisiin. Viidestä vuosien 2021–2027 välillä työstettävästä missiosta merialueille ja merialuesuunnittelulle keskeisin on ”ennallistetaan valtameriä ja vesistöjä vuoteen 2030 mennessä”. Mission päätavoitteita ovat:  

• merien ja makean veden ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelu ja ennallistaminen, 
• valtamerten, merten ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisy ja puhdistaminen, 

• kestävän hiilineutraalin ja kiertokulkuisen sinisen talouden varmistaminen. 

Missioille on luotu peruskirja (Mission Ocean & Water Charter), jolle eri tahot voivat oma-aloitteisesti ilmoittaa omia missiossa linjattuja tavoitteita edistäviä toimiaan. Merialuesuunnittelu on ilmoittautunut mukaan toisen kierroksen suunnitteluprosessin kautta, jossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja monikäyttö ovat läpileikkaavia teemoja. 

Blue Mission Banoksen avauspaneeli 

Missiot tukevat alueellista sitoutumista ja yhteistyötä niin kutsuttujen majakka-alueiden avulla. Näistä alueista yksi on Itämeren ja Pohjanmeren yhteinen (Banos – Baltic and North Sea). Majakka-alueilla pilotoidaan, kehitetään ja otetaan käyttöön ratkaisuja mission toteuttamiseksi.  

Sopotin Mission Arena -tilaisuus oli Banos-alueen neljäs ja viimeinen. Tilaisuudessa keskusteltiin eteläisen Itämeren alueen kiireellisimmistä siniseen talouteen liittyvistä kysymyksistä, kuten kestävästä elintarviketuotannosta, merellisestä monikäytöstä, merenkulusta ja satamista sekä meriturvallisuudesta. Tapahtuman päätteeksi luotiin yhdessä etenemissuunnitelma, jolla ohjataan aluetta kohti EU:n valtameriä ja vesistöjä koskevan mission tavoitteita. 

Uudistava vesiviljely innovaatiolähteenä

Merialuesuunnittelun koordinaatio haastatteli paikan päällä kahta kotimaista sinisen biotalouden edustajaa selvittääkseen heidän näkemyksiään missioiden toteuttamisesta sekä siitä, miten merialuesuunnittelu voi tukea heitä missioiden edistämisessä.  

Jonas Harald, Kala-leader neuvoja Aktion Österbottenista toimii paikallisena hankerahoittajana Pohjanmaalla, mutta myös osallisena hankkeissa, joissa edistetään vähätrofisten lajien viljelyä sekä regeneratiivistä viljelyä merialueilla.  

Joel Lindholm puolestaan edustaa yrittäjän näkökulmaa ja on Ahvenanmaalla toimivan regeneratiiviseen vesiviljelyyn ja siniseen bioteknologiaan keskittyvän Under Ytanin perustaja.  

Molemmat toimijat pilotoivat uusia menetelmiä meriympäristön tilan parantamiseksi uudistavien vesiviljelymenetelmien avulla. Molemmat huomioivat myös uusien vesiviljelyssä käytettävien lajien hyödyntämisen elintarviketeollisuudessa ja muussa tuotannossa. 

Joel Lindholm ja Jonas Harald olivat verkostoitumassa ja kuulemassa uusimmasta kehityksestä siniseen biotalouteen liittyen Puolassa. 

Sekä Harald että Lindholm nostivat esille samankaltaisia haasteita. Vesiviljelyn toimialalla selkeiden suuntaviivojen, strategioiden ja ennen kaikkea lainsäädännön puutteet asettavat haasteensa. Molemmat toimijat peräänkuuluttavat uudistavan vesiviljelyn parempaa tunnistamista ja edistämistä juurikin hallinnon eri tasoilla.  

“Kansalliseen vesiviljelyohjelmaan tulisi lisätä maininta muista lajeista kalojen lisäksi”, sanoo Jonas viitaten erityisesti merilevään ja simpukoihin. ”Nämä tulisi myös tunnistaa uudistavana viljelymenetelmänä ja mahdollisena kompensaatiotoimenpiteenä esimerkiksi perinteiselle vesiviljelylle ja siitä aiheutuville ravinnepäästöille.” 

”Tarvitsemme enemmän yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä tutkimuksen välillä. Lisäksi täsmennettyä rahoitusta tarvitaan, jotta meriympäristön tilaan positiivisesti vaikuttavia uusia menetelmiä voidaan kehittää ja pilotoida osana ilmastonmuutoksen hillintää.” toteaa Joel. 

Molemmilla on selkeät viestit ja toiveet merialuesuunnittelulle:  

”Monikäytön mahdollistaminen tulisi olla suunnittelun keskiössä, etenkin merituulivoiman yhteydessä ja muuta ihmistoimintaa sekä infrastruktuuria merelle suunniteltaessa”, sanoo Jonas. ”On myös tärkeää, että päätöksentekijät saadaan käyttämään merialuesuunnitelmaa, ja että suunnitelmassa osoitettaisiin alueita vähätrofiselle vesiviljelylle, ennallistamiselle sekä suojelulle”, pohtii puolestaan Joel.  

Merialuesuunnitelman päivitys käynnistyi virallisesti keväällä 2024 ja monikäyttö sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ovatkin prosessissa mukana läpileikkaavina teemoina. Muun muassa näitä teemoja huomioimalla päivitettävä merialuesuunnitelma pyrkii vastaamaan sektorin toiveisiin.  

Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio osallistui neljänteen Blue Mission Banos Arenaan osana Baltic Sea2Land -hankkeen projektitapaamista. Vuoden 2025 lopussa päättyvä hanke on myös yksi Mission Banos -alueella toteutettavista toimista. Ympäristöministeriön päivitetty Rannikkostrategia, jota jalkautetaan Baltic Sea2land -hankkeen kautta, on myös osa alueen toimenpiteitä Mission saavuttamiseksi.  

Lisätietoja Missiosta ja sen toteuttajista: Mission Ocean and Waters – European Commission 

Lisätietoja Rannikkostrategiasta Suomen rannikkostrategia