Tutustu Suomen merialuesuunnitteluyhteistyötä koordinoivaan tiimiin ja sen toimiin
Rannikon maakuntien liittojen välistä merialuesuunnitteluyhteistyötä ja yhteistyötä merellisten sektoreiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken toteutetaan muutaman henkilön tiimissä, jota tuttavallisesti kutsutaan MSP-yhteistyön koordinaatioksi. Tämän tiimin voimin tuodaan merialuesuunnittelun asiasisällöt suunnittelupöytiin ja toteutetaan suunnittelijoiden ja sidosryhmien kohtaamisia, joissa merialueen tulevaisuuden kestävä käyttö määritellään. Työn helmenä on mahdollisuus olla tärkeä osa koko merialueen kattavan merialuesuunnitelman valmistelua.
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinointia toteutetaan koordinaattorin, suunnittelijan sekä kansainvälisten merialuesuunnitteluhankkeiden projektisuunnittelijoiden kesken. Hallinnollisesti yksikkö toimii Varsinais-Suomen liitossa, mutta tiimi tekee tasapuolisesti töitä kaikille kahdeksalle rannikon maakunnan liitolle. Yhteistyön koordinointia rahoitetaan kansallisella EMKVR-ohjelmalla.
Ainutlaatuinen näköalapaikka haastavan kokonaisuuden päällä
Merialuesuunnittelu on maantieteellisesti ja teemallisesti laajempi kuin mikä muu Suomessa tapahtuva alueiden käytön suunnitteluyhteistyö. Merialueen käytön vahvuudet ja haasteet vaihtelevat eri alueilla. “Yhteisen tahtotilan löytäminen merialueen kestävälle käytölle siten, että siinä huomioidaan alueelliset ja jopa paikalliset erityispiirteet, vaatii pitkäjänteistä yhteistyön koordinointia paitsi suunnittelijoiden, myös merellisten sektoreiden kesken”, kuvailee haastetta merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä, jonka kädet ovat kiinni kaikissa merialuesuunnitteluun liittyvissä verkostoissa ja teemoissa.
Projektisuunnittelija Vesa Arki on ollut vastuussa Euroopan merialueiden välisestä MSP-GREEN-hankkeesta, jossa on määritelty keinoja, joilla merialuesuunnittelulla tuetaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. ”Pidän mahdollisuudesta tarkastella ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä monimutkaisia haasteita, joiden osalta tehtävillä ratkaisuilla on todellisia vaikutuksia luonnon ja ihmisten hyvinvointiin. Lisämausteensa työhön tuo se, että kysymyksiin harvoin tunnistetaan absoluuttisesti oikeita vastuksia vaan yksilöiden ja yhteisöjen kokemukset sekä yhteiskunnalliset arvot pohjustavat ratkaisuja. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman osalta haluan korostaa vihreän siirtymän oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden tärkeyttä, joka nousee esille esimerkiksi kalastuksen parissa tekemämme työn kautta”, kertoo Vesa.
Projektisuunnittelija Roosa Mikkola puolestaan on vastannut Itämeren alueen Baltic Sea2Land-hankkeesta. Roosan mukaan työhön yhdistyvät monet asiat, joista hän pitää: “substanssi, kansainvälisyys ja ajan hermolla oleminen.” Hankkeessa vahvistetaan merialuesuunnittelun ja rannikkoalueen monitasoista hallinnointia, ja pilottien avulla tarkastellaan muun muassa vaelluskalojen ja merituulivoiman yhteensovittamista sekä siniviherverkoston tuomista osaksi merialuesuunnitelmaa.
Projektisuunnittelija Laura Pietilä on ollut jo monessa mukana, vastaamassa Itämeren ja Pohjanmeren välisestä eMSP NBSR-hankkeesta ja mukana MSP-GREEN ja Baltic Sea2Land-hankkeissa. ”Minua kiehtoo tässä työssä erityisesti se, miten yhteiskunnan monet eri haasteet nivoutuvat merialuesuunnittelussa yhteen. Teemat ulottuvat huoltovarmuudesta meriluonnonsuojeluun ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen – se on kiinnostavaa ja jatkuvasti saa oppia uutta”, kuvailee Pietilä. Erityisvastuu Lauralla on ollut käynnissä olevan suunnittelukierroksen läpileikkaavan teeman, merellisen monikäytön osalta.
Tiimin tuorein vahvistus on merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija Timo Rantanen. ”Merialuesuunnittelu on luonteeltaan spatiaalista ja kokonaisvaltaista ja merialuesuunnitteluyhteistyössä täytyy lisäksi ottaa eri osapuolet ja näkökulmat huomioon. Yhdistelmä tuntuu haastavalta, mutta lähestymistavan suhteen hyvin maantieteilijälle sopivalta”, pohtii Timo. Erityinen vastuu hänellä on maakuntien liittojen merialuesuunnittelijoiden ja paikkatietoasiantuntijoiden yhteistyön vetämisestä ja merialuesuunnitteluaineistojen hallinnasta.
Kuva. Kippis! Roosa, Laura ja Timo iltavapaalla Irlannissa maiden välisten työpajapäivien jälkeen keväällä 2024.
Toimintojen ja tarpeiden yhteensovittaminen on työn ydin
Merialuesuunnittelu vaatii poikkitieteistä lähestymistapaa. Merialueiden systeemiset kokonaisuudet ovat monimutkaisia ja merialueen käyttöön kohdistuu erilaisia, usein ristiriitaisia intressejä. Jotta merialueiden käyttö olisi kestävää ja tasa-arvoista, tarvitaan laajaa asiantuntemusta monilta eri aloilta. MSP-yhteistyön koordinaatiossa on taustoiltaan yksi humanisti, kaksi biologia ja kaksi maantieteilijää. Jokainen tarvitsee työssään substanssiosaamisen lisäksi etenkin neuvottelutaitoja ja ylipäätään ihmisten kohtaamistaitoja.
”Merialueisiin liittyvät tavoitteet ja arvot ovat moninaisia ja takertumista yhteen näkökulmaan tulee välttää. Täten työssä on erityisesti korostunut sektorien välisten kuilujen ylittämisen ja ihmisten kohtaamisen tärkeys. Merialuesuunnittelu opettaakin mielestäni erityisesti kuuntelemaan”, kuvailee Vesa.
Työ laajentaa ymmärrystä merialueen käyttöön liittyvistä asioista ja siitä miten vaikeaa on huomioida eri näkökulmat tasavertaisesti. Työssä onnistumisen palaute tuleekin nimenomaan yhteistyön toteuttamisesta. Roosan mukaan ”työn parasta antia on, kun sidosryhmiltä tulee kiitosta tehdystä työstä”, ja Timo korostaa suunnitteluyhteistyön onnistumisen merkitystä: ”Olen kokenut ylpeyttä varsinkin silloin kun työpaja on sujunut suunnitellusti ja hyvässä hengessä ja olemme päässeet asiassa eteenpäin. Erityisen hienolta tuntuu myös silloin, kun koko merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä on paikalla ja yhteistyö sujuu mutkattomasti.”
Kuva: Timo tutustumassa Pohjanmaan liiton merialuesuunnittelijoihin Christineen ja Anniin Merenkurkun saaristossa 18.9.2024.
Toiveita tulevaan; resursseja ja sitoutumista
MSP-yhteistyön koordinointi vaatii resursseja. Mari edistää kansallista ja kansainvälistä hankeyhteistyötä isojen asiasisältökokonaisuuksien tuomiseksi merialuesuunnitteluprosessiin sekä verkostojen rakentamiseksi. Koko tiimi toivoo tulevaisuudelta hyvin resursoitua merialuesuunnittelua, jonka avulla voidaan edistää meriympäristön hyvää tilaa ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea yhteiskunnan sopeutuvuutta aikamme moninaisiin haasteisiin ja muutoksiin.
Merialuesuunnittelu on erityislaatuisessa asemassa tarkastelemassa läpileikkaavasti merialueiden tulevaisuutta. Työn pohjan rakentavat vahvat ja kattavat aineistot, joita suunnittelussa hyödynnetään. Merialuesuunnitelman ja -suunnittelun tunnettuuden edistäminen on puolestaan avainasemassa, jotta meriluonnon ja merellisten toimialojen parissa toimivat tahot sitoutuvat suunnitteluun ja suunnitelmaan, ja toteuttavat sitä omilla toimialoillaan. Yhteistyön tuloksekkuutta testataan parhaillaan Suomen Merialuesuunnitelma 2030 -päivitystyössä, jonka Merenkäytön visio -vaihe toteutetaan sidosryhmäyhteistyössä vuoden 2025 aikana. Uusi merialuesuunnitelma valmistuu vuoteen 2027 mennessä.
Ympäristöministeriö vastaa merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä ja ohjaamisesta, sekä valtioiden välisestä yhteistyöstä. ”Suunnitteluyhteistyö tulee laajenemaan aiempaa kansainvälisemmäksi, jolloin yhteistyön toimivuus ympäristöministeriön kanssa tulee korostumaan entisestään. Olemmeko mahdollisesti menossa strategisella tasolla kohti Itämeren yhteistä merialuesuunnitelmaa?”, pohtii Mari tulevien vuosien kehityskuvaa.
Kuva: Vesa, Mari, Laura ja Roosa European Maritime Days 2023 -tapahtumassa yhdessä Kymenlaakson liiton Elinan, Pohjanmaan liiton Gustavin ja Varsinais-Suomen liiton Heikin kanssa.
Millaista sitten on merialuesuunnitteluyhteistyön toteuttaminen, ihan käytännössä?
Merialuesuunnitteluyhteistyön toteuttaminen on tiimin mukaan merkityksellistä, moniulotteista, haastavaa, induktiivista, joustavaa, vauhdikasta, ja kiireistäkin. Matkustamista kotimaassa pitkin rannikkoa ja kansainvälisesti etenkin Itämeren alueella mutta laajemminkin Euroopassa. Verkostoitumista työpajoissa, lounailla ja retkillä. Etäpalavereita ja lähitilaisuuksia. Moderointia ja fasilitointia, esityksiä ja paneelikeskusteluita. Muistiinpanoja ja yhteenvetoraportteja, karttaesityksiä ja tarinakarttoja. Perehtymistä ja kuuntelemista, kokonaisvaltaista merellisen toimintaympäristön tulevaisuuskuvan hallintaa. Mieleenpainuvimmat hetket liittyvät kohtaamisiin.
”Järjestimme kaksi hanketyöpajaa, jotka kokosivat Suomeen merialuesuunnittelun asiantuntijoita ympäri Eurooppaa. Koen että onnistuimme tapahtumissa luomaan ystävällisen, kiinnostuneen ja kunnioittavan ilmapiirin, joka ei ainoastaan tukenut hyvien tulosten saavuttamista vaan vahvisti hankkeen osapuolien välistä luottamusta ja yhteistyön sujuvuutta. Näihin ihmisten välisiin kohtaamisiin tiivistyvät myös työssä koetut onnen hetket”, kertoo Vesa.
Laura puolestaan kertoo, että ”mieleen on jäänyt muun muassa viime vuoden keväältä hetki, kun kävin haastattelemassa ammattikalastajaa Raumalla videolle Luonnon huomioiva merialuesuunnittelu -työpajaamme varten. Tämä oli hauska työtehtävä, sillä pääsin ns. kentälle näkemään konkreettisesti kalastajan toimiympäristöä ja toiminnan puitteita Selkämerellä.”
”Meillä on merialuesuunnitteluyhteistyön toteuttamisessa ollut viime vuosina mukana kerta kaikkiaan mukava ja asiantunteva tiimi. Tuloksellisuus vaatii aikaa; tähän työhön ei valmistuta koulusta, tähän kasvetaan suunnittelijoiden ja sidosryhmien kanssa käytävässä vuoropuhelussa”, summaa Mari.
Kiinnostuitko, tulisitko mukaan tiimiin? Osallistumme kansainvälisiin hankkeisiin myös tulevaisuudessa, ja muun muassa silloin aukeaa työtilaisuuksia uusille henkilöille. Seuraa kanaviamme, niin saat tiedon auki tulevista paikoista.
Kuva: Vasemmalta Vesa, Laura ja Mari yhdessä Varsinais-Suomen liiton merialuesuunnittelijoiden Timon ja Heikin kanssa Riikassa MSP-GREEN-hankkeen Itämeren työpajan jälkeisissä tunnelmissa 17.9.2024.
Jälkisanat: Vesa Arki siirtyi MSP-GREEN-hankkeen loputtua marraskuussa 2024 Traficomiin. Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio toivottaa Vesalle kaikkea hyvää uudella uralla!