Itämeren laajuinen merialuesuunnitteluyhteistyö tukee Euroopan vihreän kehityksen ohjelman edistämistä merellä
Itämeren alueen merialuesuunnittelijat ja -asiantuntijat tapasivat syyskuussa Riikassa uusien Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvien merialuesuunnittelusuositusten äärellä. MSP-GREEN -hankkeessa luotujen suositusten relevanssia ja toteutuksen kiireellisyyttä analysoitiin Itämeren näkökulmasta ja asiantuntijoiden välisessä keskustelussa tunnistettiin seuraavia askeleita suositusten toimeenpanemiseksi. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan Itämerellä tapahtuvan kehityksen kokonaiskuvan hallitsemiseksi sekä toimivien ratkaisuiden löytämiseksi yhteisiin haasteisiin.
Meriämme koskevat ajankohtaiset haasteet vaativat kansallisen työn lisäksi laajempaa lähestymiskulmaa. Itämeren alueella kansainvälistä merialuesuunnitteluyhteistyötä tehdään muun muassa HELCOM-VASAB:in työryhmien kautta sekä yhteisissä hankkeissa. Vihreän kehityksen ohjelman asettamien kunnianhimoisten tavoitteiden edessä tulee maiden välistä keskustelua ylläpitää ja kehittää.
Uudet merelliset toimijat ja Itämeren herkkä ekosysteemi korostavat tarvetta jaetulle visiolle
MSP-GREEN -hankkeessa luotujen uusien suositusten tavoitteena on tukea merialuesuunnittelun kykyä huomioida ja toimeenpanna Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita soveltuvilta osin. Euroopan merialueet ovat keskenään erilaisia ja siksi suositusten sovellettavuus eri konteksteissa on otettu tarkasteluun. Syyskuussa Riikassa järjestetyssä Itämeren alueen työpajassa merialuesuunnittelijat ja merelliset asiantuntijat arvioivat suositusten sovellettavuutta, relevanssia ja kiireellisyyttä omalla merellämme. Suosituksia priorisoitiin Itämeren näkökulmasta asiantuntijoiden näkemyksiin perustuen.
Työpajan keskusteluissa päällimmäisenä korostui tarve yhteistyölle ja itämerilähtöiselle suunnittelulle, jonka keskiössä on meriympäristön ja ihmistoiminnot huomioiva kokonaiskuva merestä. Itämeren herkän ekosysteemin suojeleminen sekä hallitun kehityskuvan luominen vihreän kehityksen tavoitteita edistettäessä vaatii jaettua visiota. Maat painivat samojen haasteiden kanssa, kuten merituulivoiman sijoittamisen, meriekosysteemien suojelun ja perinteisten merellisten toimialojen toimintaedellytysten turvaamisen kanssa. Ensiaskel kohti yhteistä visiota on maiden merialuesuunnitelmien välisen koherenssin parantaminen, mutta keskusteluissa nostettiin myös esiin pidemmän aikavälin tavoitteena koko Itämeren kattavan strategisen merialuesuunnitelman laatiminen kansainvälisessä yhteistyössä.
”Keskustelu Riikan työpajassa oli aidon innostunutta ja monipuolista sekä myös ratkaisuhaluista, vaikka aihekokonaisuus oli jälleen vähintäänkin vaativa. Vaativa siksi, että oli vaikeaa tehdä priorisointia monista tärkeistä suosituksista”, kommentoi Riikan työpajaan osallistunut Varsinais-Suomen liiton merialuesuunnittelija Timo Juvonen.
”Ryhmässämme kärkeen kiilasi luonnonsuojelun merkitys meri- ja rannikkoalueilla. Erityisesti näiden arvoalueiden tunnistaminen, ja niiden väliset kytkeytyneisyydet, saivat yksimielisen tuen tulla nostetuksi tärkeimmäksi suositukseksi”, summaa Juvonen luontoteemoihin keskittyneessä ryhmässään käytyä keskustelua. Myös maiden rajat ylittävien siniviherverkostojen ja suojeluverkostojen edistäminen nostettiin esiin. Biodiversiteetin ja ekosysteemien suojeluun liittyvien suositusten pohjana ovat EU:n biodiversiteettistrategia sekä ennallistamisasetus, jotka velvoittavat valtaosaa Itämeren maista.
Merellinen energiantuotanto puhututtaa koko Itämerellä
Merituulivoimakehitys etenee vauhdilla koko Itämerellä. Merellisen energiantuotannon laajenemisen tuomat haasteet niin toimialojen tarpeiden yhteensovittamisessa kuin meriympäristölle haitallisten vaikutusten minimoimisessa nousivat keskustelussa esiin. Rajattu meritila vaatii toimialojen entistä tarkempaa toimintojen yhteensovittamista, ja etenkin kalastukselle muuttuvan toimiympäristön vaikutukset ovat merkittävät. Kalatalouden proaktiivinen ja innovatiivinen merialueen käytön suunnittelu on edellytys kestävän merellisen ruoantuotannon turvaamiseksi. Kalatalouden toimintaympäristön tukemiseksi tärkeänä nähtiin myös arvoketjujen ja -verkostojen tunnistaminen ja suunnitteleminen, sekä ylipäätään elinvoimaisten rannikkoyhteisöjen tukeminen. MSP-GREEN ja Baltic Sea2Land -hankkeissa on Suomessa työskennelty kansallisesti merituulivoiman ja kalastuksen yhteensovittamisen parissa vuosien 2023 ja 2024 aikana. Voit lukea työstä enemmän täällä.
Muuttuvan toimintaympäristön myötä myös vuorovaikutuksen ja osallistamisen merkitys merialuesuunnittelussa kasvaa niin perinteisten kuin uusienkin merellisten sidosryhmien osalta. Vihreän kehityksen ohjelma asettaa puitteet merialueiden kehitykselle, ja tästä tulee viestiä avoimesti ja selkeästi sekä terävöittää merialuesuunnittelun roolia ohjelman tavoitteiden jalkauttamisessa. Suomen merialuesuunnitteluprosessi rakentuukin vuorovaikutuksen ympärille; loppuvuodesta 2024 alkaa 2. suunnittelukierroksen Merenkäytön visio -vaihe, jossa yhdessä sidosryhmien kanssa rakennetaan jaettu visio merialueen tulevaisuudelle.
Suomen merialuesuunnittelun osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin tuo työkaluja kansalliseen prosessiin
Uudet suositukset Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimeenpanemiseksi merialuesuunnittelussa on suunnattu suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. Työ suositusten laatimiseksi tehtiin kansainvälisessä yhteistyössä Euroopan eri merialueiden edustajien kanssa, ja niistä keskusteltiin kevään mittaan asiantuntijaryhmissä sekä EU-tason työpajassa Svendborgissa Tanskassa. Suositukset syntyivät hankkeessa tehdyn kattavan työn pohjalta, josta voit lukea tarkemmin muun muassa täällä.
Seuraava keskeinen työvaihe on suositusten soveltaminen Suomen kontekstiin. ”Riikan työpajassa käydyt keskustelut korostivat Itämeren tasolla tehtävän yhteistyön tärkeyttä kestävän vihreän siirtymän edistämisessä Suomenkin merialueilla. Aktiivinen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön edistää kykyämme hahmottaa suunnittelun kokonaisvaikutuksia Itämereen ja sopeutua uusin tavoitteisiin”, pohtii Laura Pietilä, joka toimii projektisuunnittelijana MSP-GREEN -hankkeessa.
”Suositukset tulee vielä käydä läpi painottaen erityisesti Suomen merialuesuunnittelun näkökulmaa ja tunnistaa meidän työllemme merkittävimmät kehitysehdotukset ja työkalut”, jatkaa Pietilä.
Suositukset jakaantuvat kuuteen ohjelmasta tunnistettuun teemaan sekä läpileikkaaviin hallintoon ja prosessiin liittyviin suosituksiin vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden toimeenpanemisesta merellä. Voit tutustua suosituksiin tarkemmin MSP-GREEN -hankkeen nettisivuilla.
MSP-GREEN-hanke on rahoitettu Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta. Hankeaika on marraskuu 2022 – lokakuu 2024.
Twitter: @MSPGREEN22 & LinkedIn: MSP – GREEN
