Merialuesuunnittelun vuorovaikutusta vanhasta oppien ja uudella otteella
Merialuesuunnittelu on murroskohdassa. Rannikon maakuntien liitot ovat käynnistäneet Suomen Merialuesuunnitelma 2030 päivitystyön. Suunnitelma päivitetään vuosien 2024–2027 aikana. Työtä tukemaan on valmisteltu Suomen merialuesuunnittelun ensimmäisen kierroksen (2017–2021) osallistamisen arviointi, ja vuorovaikutuksen kehittämisehdotukset toiselle suunnittelukierrokselle. Uusi Vuorovaikutussuunnitelma merialuesuunnitteluprosessin osallistujille on laadittu saatujen oppien pohjalta, ja se antaa yleiskuvan merialuesuunnittelusta ja vaikutusmahdollisuuksista suunnittelun eri vaiheissa. Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä pohtii merialuesuunnittelun osallistamista suunnittelukierrosten taitekohdassa.
Merestä on kaikille – Havet är för alla
Merialueiden käyttö on murroksessa. Perinteisten merenkäyttömuotojen rinnalla on merellisestä tilasta kiinnostunut kiihtyneellä vauhdilla erityisesti merellinen energiantuotanto. Yhteiskunnan vihreän siirtymän tavoitteet ja kriisiytynyt geopoliittinen tilanne ovat vauhdittaneet poliittista tahtoa lisätä erityisesti merituulivoiman tuotantoa. Yhteiskunnan toimintavarmuuden vahvistaminen ja resilienssin lisääminen ilmastonmuutoksen vaikutuksia vastaan vaatii kuitenkin kaikkien merellisten sektoreiden huomioimisen heidän omien tarpeidensa näkökulmasta. Luonto – ruoka – energia, kaikki merkityksellisiä ja yhtäaikaisesti pohdittavia teemoja, muitakaan merialueen toimintoja unohtamatta. Merialueen käytössä pohditaankin aiempaa enemmän merellistä monikäyttöä, erilaisten toimintojen yhteensovittamista samoille alueille. Kansallisen kokonaisturvallisuuden huomioiminen on myös merialuesuunnittelun ydinpohdintoja.
Suomen merialuesuunnittelu on murroskohdassa. Olemme siirtyneet ensimmäiseltä suunnittelukierrokselta toiselle, MSP 2.0 on käynnissä. Merialuesuunnittelun toisen kierroksen ydinviesti Merestä on kaikille – Havet är för alla kuvaa merialuetta yhteiskunnan yhteisenä asiana. Suomen pitkällä merialueella meriluonto vaihettuu ja maa-meriyhteys valuma-alueilta vaikuttaa suoraan merelliseen toimintaympäristöön. Vahvuudet ja haasteet vaihtelevat eri alueilla, merellisten toimintojen hyödyt ja haitat voivat jakautua epätasaisesti. Haasteista huolimatta ja senkin takia kahdeksan rannikon maakunnan liittoa on tarttunut haasteeseen ja lähtee valmistelemaan sellaista merialuesuunnitelmaa, joka tukee merialueen kestävää käyttöä.
Kaikkien aikojen suurin suunnitteluyhteistyö
Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio käynnisti tammikuussa 2024 Suomen merialuesuunnittelun ensimmäisen kierroksen (2017–2021) osallistamisen arvioinnin ja kehittämisehdotusten laatimisen toiselle suunnittelukierrokselle. Tavoitteena oli arvioida merialuesuunnitteluprosessin osallistamisen kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kattavuutta, merialuesuunnittelussa huomioitavien toimialojen ja niiden toimintojen yhteensovittamisen toteutumista, sekä merialuesuunnittelun ja merialuesuunnitelman yhdenvertaisuuden toteutumista. Arviointia ja kehittämisehdotuksia on käytetty tukena merialuesuunnittelun Sisäisen ja Ulkoisen Vuorovaikutussuunnitelman valmisteluissa vuosille 2024–2027.
Palautetaan vielä mieliin ensimmäisen suunnittelukierroksen lopputulos. Suomen Merialuesuunnitelma 2030 on voimassa, on ollut 15.12.2020 saakka, jolloin kaikki rannikon maakuntien valtuustot olivat hyväksyneet suunnitelman oman merialueensa osalta. Suunnitelma on digitaalisessa muodossa kaikkien saatavilla kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirjalliseen ja kartalliseen osioon jakautunut suunnitelma huomioi 11 merellistä teemaa – niiden kestävän kehityskuvan ja toimialan rakentamat visiot ja tiekartat vuoteen 2030. Kestävien suunnitteluratkaisujen takana on meriympäristön hyvän tilan saavuttamisen edistäminen.
Merialuesuunnittelu oli uusi aluesuunnittelun instrumentti, jonka toteuttamista ja lopputuloksen muotoa pohdittiin läpi koko ensimmäisen suunnittelukierroksen. Maankäyttö ja rakennuslaki (§67) asetti raamit, jonka mukaan viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun. Suunnitteluprosessi nojautuikin ensisijaisesti yhteistoiminnallisuuteen, suunnitteluratkaisujen tekemiseen yhteisissä pöydissä sidosryhmien ja muiden asiantuntijoiden kanssa suunnitteluprosessin aikana. Lausunto pyydettiin viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy. Lisäksi kaikille muille tahoille varattiin mahdollisuus tutustua valmisteluaineistoon sekä esittää siitä mielipiteensä. Suunnitteluprosessin aikana toteutettiin kaksi kuulemiskierrosta, ensimmäinen koskien tilannekuvan ja mittavan skenaariotyön sisältöjä, ja toinen koskien visiotyötä, suunnitelmaluonnosta ja suunnitelman vaikutusten arviointia.
Suomessa, toisin kuin muissa EU-maissa, merialuesuunnittelun vastuu on maakunnallisella tasolla. Kahdeksan rannikon maakunnan yhteinen suunnitteluponnistus on maantieteellisesti ja teemallisesti suurempi kuin mikä muu Suomessa tapahtunut alueiden käytön suunnitteluyhteistyö. Yhteisen kansallisen tason merialuesuunnitelman valmistelu siten, että siinä huomioidaan alueelliset ja jopa paikalliset erityispiirteet, vahvuudet ja haasteet, on vaatinut uudenlaista yhteistyötä. Tätä suunnitteluyhteistyötä koordinoimaan rannikon maakuntien liittojen merialuesuunnittelijat perustivat yhteistuumin itselleen oman yksikön, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaation, jota hallinnoidaan Varsinais-Suomen liitosta. Koordinaation kautta hoidetaan paitsi liittojen välinen suunnitteluyhteistyö, myös yhteistyötä merellisten sektoreiden sekä viranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
Kuva 1. Heikki Saarento, maakuntien liittojen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän puheenjohtaja ja merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä Irlannissa hakemassa oppia myös merialuesuunnittelun vuorovaikutukseen. Irlannissa merialuesuunnittelun ydinviesti on, että meri tuottaa iloa kaikille!
Tutkimuksella kiinni merialuesuunnittelun onnistumisiin ja haasteisiin
Merellä ei ole rajoja. Siten merialuesuunnitteluakin tehdään rajat ylittävästi. Suomessa valtioiden välisestä yhteistyöstä vastuussa on ympäristöministeriö, mutta myös merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Suomi on maailmalla tunnettu osallistavasta merialuesuunnittelusta. Merellisten sidosryhmien ja viranomaisten kanssa tehty skenaariotyö on nostettu EU:ssa hyväksi esimerkiksi sidosryhmien osallistamisesta (linkki raporttiin).
Suomen merialuesuunnitteluprosessia, sen ominaispiirteitä ja toteutumista, onnistumisia ja epäonnistumisia, on myös tutkittu. Sisäisen vuorovaikutussuunnitelman valmistelua on tukenut myös tieto siitä, kuinka ekosysteemipohjaista lähestymistapaa soveltamalla on ollut mahdollista rakentaa merellisten sektoreiden ja merialuesuunnittelijoiden ymmärrystä alueellisista kytkeytyvyyksistä, sosio-ekologisesta systeemistä, jossa vaikutusten palautekehien kautta olemme kaikki eri toimimiemme kautta yhdessä samassa kokonaisuudessa (Lähde ym. 2024).
Merialuesuunnittelun osallistavuudella on myös pyritty pitämään yllä merellisten sektoreiden motivaatiota osallistua aluekehitykseen kytköksissä olevaan suunnitteluprosessiin, ja osallistamisen on myös toivottu vaikuttavan luottamuksen rakentamiseen merialuesuunnittelijoiden ja merellisten sektoreiden välillä (Erkkilä-Välimäki ym. 2022). On tarkasteltu myös sitä, miten Suomen omintakeinen merialuesuunnittelun rakenne mahdollistaa sinisen talouden edistämisen niin, että samalla huomioidaan mahdollisimman tehokkaasti meriympäristön hyvän tilan tukeminen (Haapasaari & Tatenhove, 2023).
Tehdään asiat vielä aiempaa paremmin
Ensimmäinen suunnittelukierros rakensi meille hyvän pohjan. Nyt on aika tehdä asiat vielä aiempaa paremmin. Käynnissä olevalla toisella suunnittelukierroksella Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (2019) ja sen velvoite ”oikeudenmukainen, osallistava ja kaikki ihmiset ja alueet huomioon ottava vihreä siirtymä” ohjaa myös merialuesuunnittelua. Kattava, oikeudenmukainen ja oikea-aikainen merialuesuunnittelun vuorovaikutus on edellytys onnistuneelle sidosryhmäyhteistyölle ja merialuesuunnitelmalle asetetulle tavoitteelle vahvistaa sidosryhmien merialuesuunnitelmaa kohtaan kokemaa psykologista omistajuutta.
Merialuesuunnittelun sisäisen vuorovaikutussuunnitelman valmistelua on ohjannut työryhmä, jossa olivat edustettuina rannikon maakuntien liitot, ympäristöministeriö ja merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio. Konsulttina toimi WSP Finland Oy.
Tutustu:
Merialuesuunnittelun ensimmäisen kierroksen 2017-2021 arviointi ja kehittämisehdotukset
MSP_Vuorovaikutussuunnitelma 2024-2027
Kuva 2. Merialuesuunnittelun 2. kierroksen aikataulu ja keskeiset vuorovaikutustapahtumat. Kiinnostuitko? Lisätietoa löydät Merialuesuunnittelun Vuorovaikutussuunnitelmasta 2024 -2027.