Suomen Rannikkostrategia viitoittaa yhteiset toimenpiteet rannikkoalueiden haasteiden taklaamiseen
Suomen Rannikkostrategia on valmistunut. Strategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä ja vastata luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Sidosryhmien kanssa laajassa yhteistyössä laaditussa rannikkostrategiassa kuvataan toimintaperiaatteita ja toimintamalleja, joiden avulla rannikon käyttö on kestävällä pohjalla ja edistetään meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Toteuttaminen tehdään yhdessä merialuesuunnitelman kanssa.
Rannikkostrategia perustuu EU:n suositukseen rannikkoalueiden yhdennetystä käytöstä ja hoidosta, merialuesuunnitteludirektiiviin ja merialuesuunnitelmaan. Suomen Merialuesuunnitelma 2030 tarkastelee maan ja meren vuorovaikutusta ja sisältää toimialakohtaiset visiot ja tiekartat rannikon kestävän käytön edistämiseksi. Rannikkostrategiassa on huomioitu nämä ja muut ajankohtaiset ohjelmat ja strategiat, kuten YK:n ja EU:n kestävän kehityksen tavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä kansalliset merellisen energian- ja ruoantuotannon strategiat.
”Rannikkostrategia laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 ja nyt oli aika päivittää strategia siten, että se keskustelee merialuesuunnitelman kanssa. Strategian taustalla on systeemiajattelu, jossa rannikko nähdään ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntyvänä systeeminä. Sosiaalisia tekijöitä ei voida ymmärtää ja ohjata huomioimatta ekologisia tekijöitä, ja päinvastoin”, toteaa neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman ympäristöministeriöstä.
Yhteinen tulevaisuuskuva rannikon käytölle
Rannikkostrategia laadittiin laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Rannikkostrategiatyön aikana ideoitiin toimenpiteitä asiantuntijakyselyn, asiantuntijahaastattelujen, työpajan sekä rannikon maakuntien liittojen ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Ympäristöministeriö sai strategialuonnokseen yli 70 lausuntoa, joiden näkökohtia otettiin laajasti huomioon strategian viimeistelyssä.
Strategian tähtäin on vuodessa 2050. Työssä tunnistettiin kymmenen toimenpidekokonaisuutta, jotka ulottuvat hieman lähemmäs tulevaisuuteen, vuoteen 2030. Toimenpiteet koskevat muun muassa luonnon ja ihmisen hyvinvointia, energian ja ruoan riittävyyttä, maankäytön ja rakentamisen kestävyyttä, saavutettavuuden parantamista, poikkeustilanteisiin varautumista sekä ajantasaisen tilannekuvan hallintaa.
”Toimenpidekokonaisuudet on jaettu pienempiin toimenpiteisiin, joita kartoitettiin peräti 191 kappaletta. Rannikon käytön haasteisiin tarttuminen vaatii ihmisten aktivoitumista laajalla rintamalla. Toimenpidekortit auttavat kokonaisuuden hahmottamisessa ja omien toimien merkityksen ymmärtämisessä. Nyt ei tarvitse kuin inspiroitua ja käydä hommiin”, kannustaa Tihlman.
Rannikkostrategiaa jalkautetaan käsi kädessä merialuesuunnitelman kanssa
Strategian toteuttaminen on jo käynnissä. Kymenlaakson maakuntaliitto yhdessä merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaation kanssa on selvittänyt sini-viheryhteyden ilmenemistä ja jatkuvuutta maan ja meren vuorovaikutuspinnassa, ja teeman huomioimista maakuntakaavoituksessa. Laajaa sidosryhmäyhteistyötä on vahvistettu Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden kanssa tehdyllä yhteistyöllä.
Rannikon maakuntien liittojen ja merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaation kesken edistetään myös merituulivoiman ja kalastuksen ja kalaston tarpeiden yhteensovittamista Pohjalahdella, sekä kestävän energiahuollon tulevaisuutta Varsinais-Suomessa.
”Rannikkostrategiatyö on ollut merialuesuunnittelulle merkityksellistä, ja toisinpäin. Edistämme parhaillaan Interreg Baltic Sea2Land -hankkeen rahoituksella koko rannikko- ja merialueen kattavaa sini-viherverkoston, eli alueiden ja kytkeytyneisyyksien tarkastelua. Ja pohdimme miten teeman voi tuoda mukaan merialuesuunnitteluun ja edelleen vuosien 2024–2027 aikana päivitettävään merialuesuunnitelmaan”, pohtii Mari Pohja-Mykrä, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori.
Käynnissä olevat toimet osoittavat, että tehtäväkenttä on moninainen: vaelluskalojen turvatusta tulvaisuudesta valuma-alueiden aurinkovoimaloiden sijoitteluun. Mikä voisi olla sinun osaamisalasi ja mielenkiintosi kohde? Tutustu Suomen Rannikkostrategiaan täällä. Sivustolta löydät ’Lataa aineistoa’ -osiosta muun muassa raportin ladattavassa muodossa ja tunnistetut toimenpidetarpeet taulukoituna.
Rannikkostrategian yhteisiä periaatteita sekä toimijaverkostoa peilataan toimintaympäristön muutoksiin noin viiden vuoden välein. Rannikkostrategia on dynaaminen toimintamalli, jonka tulee heijastaa systeemistä toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Rannikkostrategian toteutumisen seuranta on tarkoitus kytkeä kuuden vuoden välein tehtävään merialuesuunnitelman päivittämiseen.
Lataa Suomen Rannikkostrategia
Tarkastele Suomen Rannikkostrategiasta valmisteltua sivustoa.