Merituulivoiman nykytilaa, kehityskuvia ja vaikutuksia merellisiin toimijoihin selvitetty

Ympäristöministeriön uunituore selvitys kuvaa merituulivoiman nykytilaa ja mahdollisia kehityskuvia, uusiutuvan energian kysyntää ja siirtoverkkojen kehittämistarpeita sekä merituulivoiman vaikutuksia muille merellisille toimialoille. Tuore kuva merituulivoiman kehityskulusta tukee Suomen merialuesuunnitelman päivitystä ja meren kestävää käyttöä.

Uusiutuvalla energialla on tärkeä rooli puhtaassa siirtymässä ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Merituulivoimalla voidaan tulevaisuudessa tuottaa runsaasti uusiutuvaa energiaa myös vihreän vetytalouden tarpeisiin. Merituulivoiman rakentamisella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia, jotka täytyy kartoittaa etukäteen.

”Meille ympäristöministeriössä on tärkeää tarkastella merituulivoiman ja muiden merellisten toimintojen kokonaiskuvaa merialuesuunnittelussa, jotta tulevaisuudessa osataan löytää kestävimmät ratkaisut eri toimialojen yhteensovittamiseksi”, kertoo neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman ympäristöministeriöstä.

Millainen on Suomen merituulivoiman tilanne vuonna 2050?

Selvityksen perustaksi luotiin vaihtoehtoiset kehityskuvat Suomen merituulivoimasta vuosina 2035, 2040 ja 2050. Kehityskuvat havainnollistavat merituulivoiman tilannetta riippuen siitä, ohjaako kehitystä merialuesuunnittelu vai hankekehittäjien merituulivoimatuotannolle sopiviksi tunnistamat alueet.

Merituulivoiman tuotantopotentiaali vuonna 2050 on molemmissa kehityskuvissa suuri, 15–26 gigawattia. Selvityksessä arvioidaan, millaisia vaikutuksia kehityskuvien mukaisella merituulivoimatuotannolla voisi olla merellisiin toimialoihin, kuten satamiin, meriliikenteeseen, meriteollisuuteen, kalastukseen, kalankasvatukseen, merenalaisiin kaivannaisiin ja matkailuun.

Työ perustuu laajoihin kirjallisuusselvityksiin, joita täydennettiin asiantuntijahaastatteluilla ja työpajalla. Selvityksessä tehtiin myös rannikon asukkaille ja virkistyskäyttäjille suunnattu kysely merituulivoiman sosiaalisista ja kulttuurisista vaikutuksista.

”Merialueen käyttö on yhteiskunnan yhteinen asia. Kansalliset tavoitteet realisoituvat kansalaisen arjessa muun muassa muuttamalla merialueen virkistyskäyttöä, ja nämä muutokset on syytä tunnistaa etukäteen. Yhteensovittamisen kannalta on merkityksellistä ymmärtää missä ja miksi ristiriitoja syntyy”, toteaa merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä Varsinais-Suomen liitosta.

Selvityksen mukaan merituulivoimahankkeiden yhteisvaikutusten arviointiin tarvitaan vielä lisää tutkittua tietoa. Hankkeiden yhteisvaikutusten selvittäminen edellyttää myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sekä tutkimusrahoituksen tarjoamista esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena (ns. public-private-partnership -malli).

Selvityksen toteutti ympäristöministeriön toimeksiannosta Sitowise Oy.

Tutustu selvityksen tuloksiin linkkien kautta: