Uusilla merialuesuunnittelutoimenpiteillä kohti vihreää siirtymää merellä
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet olivat jälleen työpöydillä, kun MSP-GREEN -hankkeen kansainväliset partnerit kokoontuivat 12.-13.3.2024 Kemiin. Hankepartnerit ovat viimeisen vuoden aikana tunnistaneet maiden suunnitelmista puutteita koskien tavoitteiden huomiointia sekä kehittäneet niitä vasten uusia toimenpiteitä. Kahden päivän työskentelyn lomassa Suomen merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaation isännöimät vieraat pääsivät myös tutustumaan Suomen pohjoisten merialueiden erityispiirteisiin sekä talvisten olosuhteiden merialuesuunnittelulle ja eri sektoreille asettamiin puitteisiin.
Meri-Lapissa pidetty MSP-GREEN -hankkeen työpaja keskittyi hankkeessa kehitettyjen uusien merialuesuunnittelutoimenpiteiden analysointiin ja jatkotyöstöön. Hanke on edennyt vaiheeseen, jossa maiden merialuesuunnitelmat on analysoitu ja niistä on tunnistettu keskeisiä puutteita koskien Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden huomioimista. Nyt työn alla olivat uudet toimenpiteet, jotka ovat konkreettinen askel kohti vihreän kehityksen tavoitteiden integroimista osaksi merialuesuunnittelua.
”Kukin hankkeen partnereista on tunnistanut mahdollisuuksia kehittää oman maansa merialuesuunnitteluprosessin kykyä huomioida vihreän kehityksen ohjelmaa nyt työstettävillä uusilla toimenpiteillä”, kertaa hankkeen projektisuunnittelija Vesa Arki.
”Toimenpiteet ovat keino ohjata merialuesuunnittelua vastaamaan tietoisemmin valittuihin vihreän siirtymän tavoitteisiin. Nyt täällä Kemissä pääsemme vielä kehittämään toimenpiteitä, tarkastelemaan niitä kokonaisuutena ja oppimaan toistemme kokemuksista”, Arki täsmentää.
Eri maissa kehitetyt toimenpiteet lähestyvät tavoitteita vaihtelevista näkökulmista. Suomessa on hankkeen aikana tunnistettu ja kehitetty kaksi uutta merialuesuunnittelun toimenpidettä. Ensimmäinen nostaa tarkasteluun kalastuselinkeinon sopeutumiskyvyn ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja vastaa siten erityisesti kestävän merellisen ruoantuotannon tavoitteeseen. Voit lukea lisää aiheen parissa tähän mennessä tehdystä työstä täällä ja täällä.
Toinen Suomen toimenpiteistä edistää puolestaan merellisen monikäytön tuomista mukaan merialuesuunnitteluprosessiin ja vastaa useampaan tavoitteiseen poikkileikkaavana kestävää sinistä taloutta tukevana teemana. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä oikeudenmukainen siirtymä ovat toimenpiteellä edistettäviä tavoitteita.
Kansainvälisen asiantuntijajoukon kesken keskusteltiin lisäksi merialuesuunnittelun haasteista liittyen vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden huomioimiseen. Näihin lukeutuvat muun muassa tilan puute ja toimintojen yhteensovituksen haasteet, epävarmuudet liittyen poliittiseen päätöksentekoon tai ajallisiin muutoksiin, dataan liittyvät rajoitteet sekä oikeudenmukainen siirtymä ja sidosryhmien kattava osallistaminen. Nyt kehitetyt uudet toimenpiteet voivat osaltaan myös edistää näiden haasteiden selättämistä.
Meri-Lapissa ilmastonmuutos ja huoltovarmuus puhututtavat
Vierailu Perämeren talvisiin maisemiin mahdollisti samalla vihreän kehityksen ohjelman teemojen peilaamisen Meri-Lapin paikalliseen kontekstiin.
”Pohjoisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään Suomen merialueista vahvimmin muun muassa lämpötilan ja rehevyyden muutosten myötä”, sanoo Lapin liiton merialuesuunnittelija Minttu Peuraniemi.
”Keskilämpötilan nousu on Lapissa nopeaa, mikä vaatii ilmastonmuutokseen sopeutumista niin meriluonnolta kuin toimialoiltakin”, Peuraniemi avaa. ”Esimerkiksi jääolosuhteet tulevat huomattavasti muuttumaan siitä mihin olemme täällä tottuneet.”
Merituulivoimatuotannolle potentiaalisia alueita on merialuesuunnitelmassa tunnistettu erityisesti Pohjanlahdelta.
”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen, tulevat näkymään Pohjanlahdella konkreettisesti energiasiirtymän myötä. Tulee kuitenkin muistaa, että merenkulun toimivuus, ekosysteemipalvelujen turvaaminen sekä siirtymän oikeudenmukaisuus ovat aivan yhtä tärkeitä pitää matkassa mukana”, Peuraniemi jatkaa. ”Esimerkiksi vaelluskalojen kutu- ja syönnösvaellusreittien turvaaminen Itämereltä mm. Tornionjokeen on täällä Perämerellä yksi suurista kysymyksistä.”
Vierailu jäänmurtaja Sampolla antoi tilaisuuden tarkastella konkreettisesti alueen merialuesuunnitteluun vaikuttavia ominaispiirteitä.
”Jäänmurtajat ovat aivan keskeinen osa merellistä toimintaympäristöämme ja edellytys huoltoketjun toimivuudelle myös mantereen puolella. On hienoa saada vieraaksi kansainvälisiä hankepartnereita ja näyttää heille meidän merialueidemme ominaispiirteitä”, Peuraniemi sanoo.
MSP-GREEN:in työ etenee kohti uusia merialuesuunnittelutoimenpiteitä ja suosituksia kiihtyvällä vauhdilla. Seuraa Suomen merialuesuunnittelua ja MSP-GREEN -hanketta sosiaalisen median kanavissa:
X (Twitter) @MSPGREEN22 ja LinkedIn MSP – GREEN
Työpaja järjestettiin osana merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaation kansainvälistä MSP-GREEN -hanketta (2022-2024, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto).
