Tarve ammattikalastuksen potentiaalin esiintuonnille päivitettävässä merialuesuunnitelmassa
Merialuesuunnittelun koordinaatio järjesti lopputalvesta Saaristomeren ja Etelärannikon Kalaleaderien kanssa kaksi tapahtumaa, joissa pohdittiin kysymystä “miten merialuesuunnittelun keinoin voidaan tukea kestävää ammattikalastusta”. Sidosryhmätapaamisista saadut tulokset mahdollistavat kestävään siniseen talouteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseen kytkeytyneiden tavoitteiden entistä paremman edistämisen päivitettävässä merialuesuunnitelmassa.
Kalastuksen toimintaympäristö on jo pitkään ollut muutoksen kourissa ja valonpilkahdukset ovat harvassa. Ammattikalastus tunnistetaan merialuesuunnittelussa merkittäväksi kestävän merellisen ruoantuotannon toimijaksi ja merialuesuunnitelman visioissa ilmastoystävälliseksi ruoanlähteeksi myös tulevaisuudessa. Jotta merialuesuunnittelussa pystyttäisiin paremmin edistämään ammattikalastuksen elinvoimaisuutta ja kestävää tulevaisuutta, nähtiin tärkeäksi kokoontua yhteen edistämään vuoropuhelua keskeisten alueellisten sidosryhmien kanssa.
Kalaleader-aktivaattorien tuella tuotiin yhteen ammattikalastajat sekä alueellisia viranomaisia, joiden toimenkuvaan kalatalousasiat kuuluvat tavalla tai toisella. Vuoropuhelu ja yhteisen ymmärryksen luominen edesauttavat tulevaisuuden päätöksiä kunnallisella, alueellisella mutta myös valtakunnan tasolla, merialuesuunnitelmaa päivitettäessä.
“Oli hienoa huomata, että kaupallisen kalastuksen tilanne ja kehittäminen kiinnostaa kuntia ja, että merialuesuunnittelukin haluaa ottaa kalastuksen entistä paremmin huomioon suunnitelman päivitystyössä”, toteaa Maria Saarinen Saaristomeren Kalaleaderistä.
Kestävän kalastuksen tulevaisuus Saaristomerellä ja Suomenlahdella
Naantalissa 16.2.2024 ja Porvoossa 6.3.2024 järjestetyt tapahtumat olivat suunnattu ammattikalastajille sekä heidän edustajilleen, aluesuunnittelijoille sekä kuntien viranomaisille. Niiden tavoitteena oli hakea yhteistä näkemystä siitä, miten voidaan tukea kalatalouden nykytilannetta ja kehityskuvaa Saaristomerellä ja Suomenlahdella konkreettisten toimien sekä suunnittelun kautta.
Tavoitetasolla merialuesuunnittelu tukee kestävää kalastusta, jolla on myönteinen vaikutus meriympäristön tilaan ja ammattikalastuksen jatkumiseen. Suunnitelmakartassa osoitetaan ammattikalastukselle merkittäviä verkkokalastusalueita sekä avomeren troolikalastusalueita. Näiden lisäksi karttamerkinnät ekologisista yhteyksistä sekä merkittävistä vedenalaisista luontoarvoista ovat tärkeitä kestävälle kalastukselle. Niiden avulla tunnistetaan kalastolle merkittäviä jokia, sekä potentiaalisia kutualueita.
Tapahtumissa käytiin läpi merialuesuunnitelman kalastukseen liittyvät ja sitä tukevat kartta-aineistot. Ammattikalastajat sekä heidän edustajansa arvioivat kuinka hyvin suunnitelmassa esitetyt tiedot vastaavat merellä tapahtuvaa kalastusta sekä miten suunnitelmaa tulisi kehittää, jotta se tukisi toimialan tulevaisuuskuvaa. Yhdessä sidosryhmien kanssa mietittiin myös, mitä haasteita ammattikalastus kohtaa ja kuinka he omilla toimillaan voisivat edesauttaa toimialan elinvoimaisuutta paikallisesti sekä alueellisesti.
Ratkaisut toimialan haasteisiin löytyvät yhteistyössä
Ammattikalastuksen tulevaisuuden kehityskuvaan kytkeytyy useita haasteita. Nähtiin, että toiminta on vaikeasti ennakoitavaa muun muassa muuttuvien kiintiöiden ja petoeläinten aiheuttamien haittojen takia sekä siksi, että yksityisille vesialueille voi olla hankalaa saada lupia harjoittaa ammattikalastusta. Lisäksi kalastajien ikääntyminen ja toimialaan liittyvä yleinen epävarmuus vaikuttavat alan houkuttavuuteen ja laskevat investointihalukkuutta. Keskusteluissa nostettiin esille, että muun muassa luomalla uusia arvoketjuja, kehittämällä kalatuotteita yhdessä ruokateollisuuden kanssa ja tarkastelemalla kalastuksen asemaa ravinteidenpoistossa voitaisiin luoda mahdollisuuksia toimialan kehittymiselle. Huoltovarmuuden näkökulmasta kalastus nähtiin toimialana, jolla on mahdollisuus reagoida ja kasvattaa tuotantoa nopeasti, kunhan tarvittavaa osaamista ja infrastruktuuria ylläpidetään.
Kalastajat ja heidän edustajansa korostivat molemmissa tapahtumissa kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien hyödyntämistä merialuesuunnitelmassa. Suunnitelmien tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä hyödyntäminen ja biologisen monimuotoisuuden säilyminen sekä täten edistää muun muassa kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Myös merialuesuunnitelman 2030 visiotyössä sekä Rannikkostrategiassa tunnistetaan käyttö- ja hoitosuunnitelmien hyödyntämiseen liittyvät mahdollisuudet. Kalastajien ammattiryhmä koki myös, että merialuesuunnitelmassa näkyvät kalastusalueet kuvaavat vain osittain tämänhetkistä merellä tapahtuvaa kalastusta. Nykyisessä merialuesuunnitelmassa esitetään kalastukselle nykytilanteessa merkityksellisiä alueita. Tällöin voi muodostua käsitys, että muilla alueilla ei olisi kalastuspotentiaalia. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kalastukseen käytetyt alueet vaihtelevat. Olosuhteiden muuttuessa voitaisiin hyvinkin palata alueille, joissa ei ole pitkään aikaan kalastettu.
Molemmissa tapahtumissa korostettiin myös viestinnän tärkeyttä. Ammattikalastajat kokivat osittain vastakkainasettelua niin mökkiläisten kuin vapaa-ajankalastajienkin kesken. Vesialueiden omistajat eivät välttämättä halua ammattimaista kalastusta omille vesialueilleen. Samanaikaisesti kuitenkin yleisesti tuetaan ajatusta siitä, että kotimaisen kalan käyttöä tulisi lisätä. Olisikin tärkeää korostaa ammattikalastuksen tuomia alueellisia hyötyjä sekä sen osuutta suuremmissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä kuten huoltovarmuudessa, ilmastonmuutoksen liittyvissä haasteissa sekä terveellisten ruokavalioiden edistämisessä.
“Kalastus on monelta kannalta merkittävä osa elinvoimaisten rannikkoyhteisöjen elämää. Sen merkittävyyttä huoltovarmuuden osana ei tule myöskään väheksyä. Olisi hyvä, jos päätöksenteossa voitaisiin ottaa tutkimustieteen rinnalla huomioon myös aluetta hyödyntävät elinkeinot ja mitä merkityksiä ja mahdollisuuksia niillä on tarjota rannikon yhteisöille. Kaupallinen kalastus pienimuotoisena rannikonläheisenä monilajikalastuksena on oiva esimerkki vähähiilisestä lähiruuan lähteestä, unohtamatta vesiviljelyä, joka nykyisellään nostaa merestä enemmän ravinteita kuin sinne kasvatustoiminnan tuloksena päätyy”, toteaa Etelärannikon Kalaleaderin aktivaattori, Riku Mesiniemi.
Saaristomeren ja Suomenlahden tapahtumat olivat jatkumoa Pohjanlahdella syksyllä 2023 järjestettyihin tapahtumiin, joissa keskityttiin merituulivoiman ja ammattikalastuksen yhteensovittamiseen. Voit lukea lisää tapahtumista aikaisemmasta uutisesta. Alkutalven 2024 tapahtumat tukivat kokonaiskuvan muodostumista ammattikalastuksen tarpeista ja kehityskuvasta sekä siitä miten näitä asioita tulisi käsitellä merialuesuunnittelun toisella kierroksella. Tapahtumista kertynyt tieto raportoidaan laajemmin yhtenä kokonaisuutena vuoden 2024 aikana. Raportin valmistumisesta tiedotetaan merialuesuunnittelun viestinnässä.
Tapahtumat järjestettiin osana merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaation kansainvälistä MSP-GREEN -hanketta (2022-2024, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto).
Hankkeen X (Twitter) @MSPGREEN22 ja LinkedIn
