Monitasoisella hallinnolla kohti kestävämpiä suunnitteluratkaisuja
Kestävät ja toimivat suunnitteluratkaisut vaativat sidosryhmien laajaa osallistamista. Keskeistä on tunnistaa kaikki relevantit sidosryhmät sekä osallistaa heidät prosessiin, jotta suunnitteluratkaisua voidaan edistää parhaalla mahdollisella tavalla. Monitasoinen hallinnointi on keskiössä Baltic Sea2Land -hankkeen pilotissa, joka totutetaan yhdessä Kymenlaakson liiton kanssa.
Monitasoinen hallinnointi on englanninkielisestä Multi-Level Governance termistä käännetty suomennos. Monitasoinen hallinnointi kuvaa tapaa, jolla valta jakautuu vertikaalisesti useiden hallintotasojen välille ja horisontaalisesti useiden valtiojohtoisten ja valtiosta riippumattomien organisaatioiden ja toimijoiden välille.
Monitasoisen hallinnoinnin toimeenpano suunnittelutasolla tarkoittaa sidosryhmien vahvaa osallistamista prosessiin alusta loppuun asti. Suomessa sidosryhmien osallistaminen maakuntakaavaprosesseihin ja merialuesuunnitteluun on lakisääteinen tehtävä.
Kymenlaakson maakuntakaava 2040 tuli lainvoimaiseksi 15.6.2020 ja osana kaavaa on esitetty sini-viheryhteystarvemerkintä. Kymenlaakson liitto sai Baltic Sea2Land hankkeen kautta mahdollisuuden selvittää sidosryhmien näkemystä merkinnän ajantasaisuudesta. Sini-viheryhteystarvemerkinnän ajantasaisuuden arviointi sidosryhmien näkökulmasta on oivallinen esimerkki työskentelystä monitasoisesti eri hallinnonalojen välillä. Maakunnan virkistysalueverkostoon tai ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia yhteyksiä toteutetaan luonnollisesti kuntien kaavoituksessa, mutta toisaalta alueella on paljon yhdistyksiä sekä valtiollisia toimijoita, joille kaavamerkintä on keskeinen. Kaavan toteuttajiin kuuluvat kaikki viranomaiset ja toimijat, joiden toimialaan kuuluvat matkailu ja virkistys, ympäristö ja kestävä kehitys, metsä- ja biotalous sekä terveysliikunta. Sen lisäksi toteuttajia ovat kuntatason kaavoittajat sekä liikennesuunnittelijat. Merkinnän tavoitteena on säilyttää ja kehittää olemassa olevia viheryhteyksiä Kymenlaaksossa, mutta se edellyttää sitä, että oleelliset sidosryhmät ovat tietoisia kaavamerkinnästä sekä sen suunnitteluperiaatteesta.
Lokakuussa 2023 Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio järjesti Kymenlaakson liiton kanssa yhteisen työpajan. Työpajaan kutsuttiin ne Kymenlaakson liiton sidosryhmät, joita sini-viheryhteystarvemerkintä koskee. Sidosryhmät pääsivät vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä ovat ne siniviheryhteysmerkinnät toimet, joita on jo edistetty alueella?
- Miten siniviheryhteysmerkintöjä voisi vielä edistää?
- Onko kaavamerkinnässä kohtia, jotka ovat ongelmallisia/joiden toteuttaminen on haastavaa?
- Onko siniviherverkostossa puutteita/kehittämistarpeita?
Kuva: Frank Hering Kymenlaakson liitosta esittelee ryhmätyön ajatuksia.
Ennen tehtävänantoa kysyttiin osallistujilta myös sitä, onko sini-viheryhteystarvemerkintä sekä siihen liittyvä suunnittelumääräys heille entuudestaan tuttu. Vajaa kolmannes ei tuntenut suunnittelumääräystä tai ei ollut edistänyt merkinnän toteutumista. Sidosryhmien näkemys merkinnän ajantasaisuudesta oli antoisa suunnittelijoille. Ensinnäkin kaavamerkintää ja sen taustoja saatiin avattua niille sidosryhmäläisille, joille se ei entuudestaan ollut niin tuttu. Toisekseen sidosryhmät osoittivat kohtia kaavassa, joiden toteuttaminen tai tulkinta koettiin haastavaksi. Hanke mahdollistaa jatkotoimet sidosryhmien kanssa, joihin kuuluu yhteistyö Aalto Yliopiston maisema-arkkitehti opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat tarttuvat haasteeseen siitä, miten sini-viheryhteyskaavamerkintöjä voidaan edistää. Työn tarkoituksena on visualisoida kaavamerkintää, jotta sen edistäminen olisi tulevaisuudessa helpompaa. Työ tulee sijoittumaan keväälle 2024.
”Yliopiston maisteritason studiokurssi rakentuu täysin Kymenlaakson sini-viheryhteyskaavamerkinnän ympärille. Tämän kaltainen yhteistyö, jossa opiskelijat pääsevät syvällisesti tutustumaan niin maakuntaliittojen kuin merialuesuunnittelun tehtäviin ja työstämään arvokasta materiaalia liitolle, antaa opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua työelämään opintojensa kautta. Samalla liitot saavat yhteistyön kautta käyttöönsä idearikkaita ja monipuolisia tulevaisuuskuvia kehitystyönsä tueksi”, toteaa apulaisprofessori Elisa Lähde, kurssilaisten opettaja.
Työpajan alustavat tulokset antavat monin tavoin ajateltavaa alueelliselle tasolle mutta myöskin merialuesuunnitteluun. Kymenlaakson liitto tunnistaa hyvin sidosryhmänsä, mutta kaikki sidosryhmät, erityisesti valtiosta riippumattomat organisaatiot eivät ehkä tunnista merkitystään kaavan toteuttajina. On myös vedettävissä johtopäätös, että eri tasoilla työskentelevät kaavoittajat osaavat tulkita kaavamerkintää sekä sen suunnitteluperiaatetta, mutta muille sidosryhmille, joiden arkeen kaavatyö ei liity, tulkinta saattaa olla haastavaa. Tämä antaakin aihetta pohtia, kuinka viestiä kaavamerkinnästä ja sen toteutuksesta, jotta kaikki osaisivat sitä tasapuolisesti hyödyntää maakuntasuunnittelussa, mutta myös merialuesuunnittelussa.
Pilotti on osa merialuesuunnitteluyhteistyön Interreg Baltic Sea2Land -hanketta, jonka avulla jalkautetaan ympäristöministeriön Rannikkostrategiaa.
