Suomen merialueiden vihreä siirtymä
Vihreää siirtymää tarkasteltaessa keskiöön nousevat usein päästöttömän energian tuottaminen ja suojelutavoitteiden saavuttaminen merialueilla. Näiden lisäksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman sateenvarjon alla tarkastellaan useita muitakin aihekokonaisuuksia, jotka yhdessä muodostavat vihreän siirtymän kokonaisuuden. Selvää on, että uudet käyttömuodot sekä muutokset meriluonnossa tulevat vaikuttamaan merialueisiin. Merialuesuunnittelu on tärkeä suunnittelutyökalu vihreän siirtymän tavoitteiden hallittuun edistämiseen merellisessä kontekstissa. Tässä työssä yhteensovittaminen, merialueiden monikäyttö, osallisuus ja oikeudenmukaisuus ovat avainasemassa.
Mistä on siis kyse, kun puhutaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta ja vihreästä siirtymästä merialueilla?
”Merituulivoiman nopea kehitys Pohjanlahdella on ohjannut huomion ilmastonmuutoksen hillintään”, toteaa merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä. ”Merialueilla hiilineutraali energiantuotanto ja uudet vähähiiliset teknologiat edistävät vihreää siirtymää. Tämän kokonaisuuden lisäksi kestävä merellinen ruoantuotanto sekä biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelu ovat laajasti käsiteltyjä keskeisiä kokonaisuuksia, jotka nousevat selvästi esille voimassa olevassa Suomen merialuesuunnitelmassa 2030. Uusien merialueen käyttöä koskevien tavoitteiden ja merialueilla tapahtuvien muutosten takia nämä aihekokonaisuudet ovat nyt entistäkin ajankohtaisempia”, huomauttaa Pohja-Mykrä.
Pienemmälle huomiolle merialuesuunnittelussa ovat jääneet ekosysteemien ennallistaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sininen kiertotalous ja saasteettomuuden edistäminen. Huolimatta ilmastopäästöjen vähenemisestä, tulee tarkastella kauaskatseisesti miten eri toimialat sekä meriluonto sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon. Edistämällä resurssitehokkaiden ja kiertotalouden ratkaisujen kehitystä sekä ehkäisemällä jätteiden syntyä tuetaan kestävää sinistä taloutta merellisillä toimialoilla. Saasteet ovat ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen ohella maailmanlaajuinen kriisi. Suomessa yhteistyö vesien- ja merenhoidon kanssa on avainasemassa saasteettomuuden edistämisessä.
”Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisäänrakennettu elementti on oikeudenmukainen vihreä siirtymä”, muistuttaa MSP-GREEN-hankkeen projektisuunnittelija Vesa Arki. ”Merialuesuunnittelu on osallistava prosessi, jossa pyritään kohtamaan merelliset sidosryhmät avoimesti, oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti. Tavoitteena on antaa aito mahdollisuus vaikuttaa suunnittelun lopputulokseen eli merialuesuunnitelmaan. Suunnittelussa tulee huomioida merialueen toimintojen yhteensovittamiseen liittyviä ristiriitoja, ja haittojen ja hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen”, kuvailee Arki.
Edellä kuvatut seitsemän keskeistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman merialueisiin liittyvää aihekokonaisuutta tunnistettiin osana MSP-GREEN hanketta. Työssä arvioitiin miten Suomen merialuesuunnitelmassa 2030 on huomioitu nämä aihekokonaisuudet ja miten niitä olisi mahdollista edistää merialuesuunnittelun keinoin.
- Ilmastonmuutoksen hillintä – EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomessa vastaava tavoite on asetettu jo vuodelle 2035. Merialuesuunnitelmassa keskeisimpiä keinoja tavoitteen saavuttamisen tukemiseen ovat merituulivoiman toimintaympäristön edistäminen ja potentiaalisten energiantuotantoalueiden tunnistaminen, uusien vähäpäästöisten teknologioiden ja innovaatioiden hyödyntäminen merellisillä toimialoilla, sekä arvokkaiden hiilinielujen suojelu ja ennallistaminen merialueilla.
- Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – Sopeutumistoimet perustuvat merialueiden tulevaisuuden ennakointiin sekä kokonaiskuvan muodostamiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksista meriluontoon ja merellisiin toimialoihin. Sopeutumista käsitteenä ei käytetä, mutta aihetta sivutaan merialuesuunnitelmassa. Keskeisenä toimenpiteenä on merkittävien vedenalaisten luontoarvojen tunnistaminen, joita pidetään keskeisinä ekosysteemipalveluiden tuottamisen alueina.
- Kestävä merellinen ruoantuotanto – Kalastus ja kalankasvatus ovat kestävän merellisen ruoantuotannon perusta. Huomio keskittyy muun muassa keskeisten kalastusalueiden ja kalakantojen ml. kalojen kutualueiden turvaamiseen, ympäristövaikutusten minimoimiseen sekä kalankasvatuksen tuotannolle potentiaalisten alueiden tunnistamiseen ja ravinnekuormituksen tarkasteluun. Levän ja simpukan viljely tarjoavat mahdollisuuden ravinteiden poistamiseen merestä.
- Biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen – EU:n Biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella vähintään 30 % merialueista, ja näistä alueista osoittaa 10 % tiukan suojelun piiriin. Lisäksi tavoitteena on ennallistaa heikentyneitä ja keskeisiä ekosysteemejä. Merialuesuunnitelmassa ei ehdoteta tai määritellä uusia suojelualueita, mutta suojelualueet on huomioitu suunnitteluratkaisuissa. Merialuesuunnitelman tavoitteena on luoda yleiskuva arvokkaiden meriluontoalueiden muodostamasta verkostosta ja ekologisista yhteyksistä ja siten merellisistä ekosysteemipalvelualueista ja kytkeytyneisyydestä yleisellä tasolla.
- Sininen kiertotalous – Resurssitehokkaiden ja kiertotalouden ratkaisujen sekä jätteiden synnyn ehkäisemisen keinoin edistetään kestävää sinistä taloutta, jossa luonnonvaroja käytetään kestävämmin ja ne pysyvät kierrossa pitempään ja turvallisesti. Merialuesuunnitelmassa nostetaan esille uuden teknologian ja innovaatioiden hyödyntäminen meriliikenteessä, meriteollisuudessa ja satamissa, sekä jätteiden keräys ja kierrättäminen.
- Saasteettomuuden edistäminen – Saasteettomuuden edistäminen koskettaa läpileikkaavasti kaikkia toimialoja. Keskeisiä kokonaisuuksia ovat meri- ja rannikkoalueiden toiminnoista mereen päätyvien haitallisten aineiden vähentäminen sekä saastuneiden tai roskaantuneiden alueiden kunnostaminen. Saasteettomuus huomioidaan merialuesuunnitelmassa rajallisesti. Tavoitteiden edistämisessä yhteys vesien- ja merenhoitoon on keskeinen.
- Oikeudenmukainen vihreä siirtymä – Oikeudenmukainen vihreä siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa kohtelee kaikkia tasavertaisesti. Muun muassa sidosryhmien ja alueiden tasapuolinen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon ja haittojen ja hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen ovat keskeisiä tekijöitä, joilla edistetään oikeudenmukaista siirtymää. Suomen merialuesuunnitelma 2030 valmisteltiin yhteistoiminnallisen kaikille avoimen suunnitteluprosessin avulla. Tavoitteena oli yhteisen käsityksen rakentaminen merellisten toimialojen tarpeista ja kehityskuvista, sekä yhteisen vision muodostaminen merialueille. Rannikon maakuntien liittojen suunnitteluvastuu tuki alueellisesti tärkeiden toimien edistämistä.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma EU:n merialuesuunnitelmissa -raportissa tarkastellaan, miten seitsemän EU-jäsenmaan merialuesuunnitelmissa on huomioitu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Löydät raportin kokonaisuudessaan englanniksi täältä. Työ on tehty osana MSP-GREEN-hanketta, joka on rahoitettu Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta. Hankeaika on marraskuu 2022 – lokakuu 2024.
Hankkeen verkkosivut: https://mspgreen.it/
Twitter: @MSPGREEN22 & LinkedIn: MSP – GREEN
