Pohjanlahti muuttuvassa toimintaympäristössä
Pohjanlahti kohtaa nyt ennennäkemättömiä paineita monesta eri suunnasta. Geopoliittisen tilanteen kärjistyminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat lisänneet poliittista intressiä ja hankekehittäjien kiinnostusta merellisen energiantuotannon kehittämiselle. Kestävän vihreän siirtymän tulee toteutua huomioiden perinteiset merelliset toimialat kuten kalastus, kalankasvatus, matkailu ja meriliikenne. Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatio kohtautti eri toimialoja merialuesuunnittelijoiden kanssa syksyllä 2023 päämääränä kaikkien merellisten elinkeinojen sekä luonnon vahva huomioiminen päivitettävässä merialuesuunnitelmassa.
Nopeasti lisääntynyt kiinnostus merituulivoiman kehittämiselle Pohjanlahdella on herättänyt laajasti keskustelua ja saanut paljon mediahuomioita. Eri suunnittelun ja toteutuksen vaiheissa olevat merituulivoima-alueet kattavat laajoja alueita niin Suomen kuin Ruotsin aluevesistä sekä talousvyöhykkeistä. Uuden merellisen toiminnan yhteensovittaminen perinteisten toimialojen, kuten kalastuksen, kanssa aiheuttaa huolta tulevaisuudesta sekä vaatii aktiivista ohjaamista. Nopeassa tahdissa etenevän kokonaisuuden hallitseminen muodostaa haasteita lupa- ja valvontaviranomaisille sekä eri suunnittelutasoilla toimiville aluesuunnittelijoille.
Syksyn 2023 aikana järjestettiin työpajat Pohjanlahden rannikolla Raumalla, Vaasassa, Oulussa ja Torniossa. Työpajoihin kutsuttiin ammattikalastajia ja heidän etujärjestöjään, tuulivoimakehittäjiä sekä suunnittelijoita kunnista, ELY-keskuksista ja maakuntien liitoista. Tavoitteena oli yhteisen näkemyksen löytäminen siitä, miten ammattikalastuksen ja vaelluskalojen sekä merituulivoiman kehityskuvat voidaan yhteensovittaa kestävällä tavalla. Keskusteluissa korostui ratkaisukeskeisyys, eli yhteensovittamista tukevien käytännön toimenpiteiden tunnistaminen.
Yhteensovittamista lähestyttiin tarkastelemalla nykytilannetta toimialojen tarpeista ja suunnittelun käytössä olevaa tietoa. Kalastajilta kerättiin näkemyksiä merialuesuunnittelussa hyödynnetyistä kalastukseen ja kaloihin liittyvistä aineistoista sekä nykyisen merialuesuunnitelman kalastuksen karttamerkinnästä. Ennen toimialojen välistä keskustelua merituulivoimakehittäjät ja suunnittelijat pohtivat osaltaan, miten ammattikalastus ja vaelluskalat nykyisin huomioidaan heidän työssään. Tämän jälkeen eri toimijat tuotiin yhteen jaettujen haasteiden ja niiden potentiaalisten ratkaisuehdotusten tunnistamiseksi.
Ammattikalastajat pohtivat nykyisen merialuesuunnitelman kalastuksen karttamerkintää, Vaasa 31.10.2023
”Ensimmäistä merialuesuunnitelmaa tehtäessä käytettiin parhaita silloin saatavilla olevia tietoja. Nyt tarkasteltaessa merkintöjä yhdessä ammattikalastajien ja tuulivoimatoimijoiden kanssa saimme suoraa palautetta tiedon ajantasaisuudesta sekä lisäystarpeista toista merialuesuunnittelukierrosta varten. Kun tämän lisäksi tarkastelemme eri merellisten toimintojen yhteensovittamista sekä mahdollisia konfliktialueita yhdessä eri alojen toimijoiden kanssa saamme kokonaisvaltaisemman kuvan toimialojen tarpeista suunnittelun käyttöön”, toteaa Oulun työpajan jisäntänä toiminut Pohjois-Pohjanmaan liiton maankäyttöpäällikkö ja merialuesuunnittelija Rauno Malinen.
Onnistuneen yhteensovittamisen edellytyksenä on ajantasaisen ja temaattisesti kattavan tiedon hyödyntäminen suunnittelussa. Ammattikalastuksen, kalaston ja vaelluskalojen kokonaisuuksista tulee kerätä lisää tietoa tai hyödyntää kattavasti olemassa olevia aineistoja muun muassa tärkeimmistä kalastusalueista (kuten troolausalueiden hotspotit ja rysäpisteet), kalojen lisääntymisalueista sekä vaelluskalareiteistä. Ilman kattavaa tietopohjaa on haastavaa tarkastella toimialojen välisiä tilallisia ristiriitoja.
Talousvyöhykkeen merituulivoimakehityksessä tulee ottaa tuulivoimaloiden ja kaapeleiden sijoittelulla huomioon erityisesti troolikalastukselle merkitykselliset alueet siten, että kalastus ei näillä alueilla häiriinny. Merituulivoimaloiden kaapelivetojen osalta on paljon yhteensovitettavaa niin kalastuksen kuin kalastonkin osalta; esim. vaikutukset vaelluskalojen käyttäytymiseen ovat vielä epäselvät.
Tärkeitä havaintoja nostettiin esille merialuesuunnitelman merkinnöistä. Kalastuksen elinvoimaisuuden tukeminen ja tarkastelu yhdessä merituulivoiman kehityskuvan kanssa vaatii myös merialuesuunnitelman kalastusmerkinnän päivittämistä siten, että se tuo näkyviin kalastukselle merkittävät alueet tukemaan kalastuksen kasvupotentiaalia. Keskustelua käytiin myös ekologisista yhteyksistä, jotka Pohjanlahdella indikoivat tärkeimpiä vaelluskalajokia. Merkinnän osalta tunnistettiin lisäystarpeita sekä nostettiin esille mahdollisuus merkitä potentiaalisia vaelluskalajokia, joihin voitaisiin kohdentaa kunnostustoimia.
“Työpajojen järjestäminen ja niistä saatu tieto on ensiarvoisen tärkeää Lapin liitolle. Alueemme rajoittuu Itämeren pohjoisimpaan kolkkaan ja maa-meri vuorovaikutusalueemme on valtava. Suunnittelussa haluamme huomioida vaelluskalojen edellytykset nousta jokiin kutemaan ja vaeltaa syönnökselleen merialueille tuoda myös laajemmassa mittakaavassa esille vaelluskalojen huomioimisen merituulivoiman kehittämisessä. Tornionjoki on Itämeren merkittävin lohijoki, joka tuottaa saalista koko merialueelle. Vaelluskalojen elinkierron turvaaminen on Itämeren yhteinen asia”, sanoo Lapin liiton merialuesuunnittelija Minttu Peuraniemi, joka vastasi Tornion työpajasta.
Pohjanlahden kauaskatseisessa suunnittelussa tulee huomioida tulevaisuudessa muuttuvat olosuhteet. Työpajoissa pohdittiin ilmastonmuutoksen vaikutusta ammattikalastukseen ja kalastoon hyödyntäen Suomen ympäristökeskuksen MeriTV-hankkeessa tuottamia ilmastonmuutosmallinnuksia. Pohjanlahti on fysikaalisesti ja biologisesti monimuotoinen ja siten toimintaympäristöltään vaihteleva. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan eri tavoin Selkämereen, Merenkurkkuun ja Perämereen. Yhteenvetona voidaan todeta, että ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ammattikalastukseen ja kalastoon ja siten eri toimialojen yhteensovittamiseen tulevaisuudessa. Työpajassa keskusteluihin nousivat muun muassa muuttuvien jääolosuhteiden vaikutukset kalastusajankohtiin ja -välineisiin, muutokset kalakannoissa, kalaston siirtyminen uusille alueille sekä kalastuselinkeinon elinvoimaisuus tulevaisuudessa.
Työpajojen anti sisälsi paljon konkreettisia keinoja, joita merialuesuunnittelun toisella kierroksella lähdetään syventämään. Työpajoissa kerättyä aineistoa analysoidaan ja muodostuneet havainnot raportoidaan laajemmin tulevien kuukausien aikana.
Yhteensovittamista toteutettiin kartan avulla tarkastellen merialuesuunnitelman merkintöjä. Alueita, joilla esiintyy yhteensovittamisen haasteita identifioitiin ja niille etsittiin ratkaisuja yhdessä suunnittelijoiden, merituulivoiman hankekehittäjien sekä kalastajien kanssa.
Tapahtumat järjestettiin osana merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaation kansainvälisiä hankkeita Baltic Sea2Land (2023-2025, Interreg Baltic Sea Region) ja MSP-GREEN (2022-2024, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto).
Hankkeiden X (Twitter) tilit: @BalticSea2Land ja @MSPGREEN22