Rannikkoalueiden kestävää kehittämistä
Rannikolla vihreän siirtymän edistäminen ja osana sitä kestävän sinisen talouden mahdollistaminen vaativat hyvää suunnittelua. Kestävän suunnitteluratkaisun tuottamisen edellytyksenä on monialaisten sidosryhmien kuuleminen ja sitouttaminen niin paikallisiin, alueellisiin kuin kansallisiinkin prosesseihin. Tätä pähkinää pureskeltiin 6.-7.9.2023 Helsingissä Itämeren maiden muiden suunnittelijoiden kanssa Baltic Sea2Land -hankkeen projektipäivillä.
Suomessa päivitettävänä olevan Rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä vastaten luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Rannikkostrategia ohjaa ja viitoittaa rannikolla tapahtuvaa kehittämistä ja suunnittelua, ja tunnistaa oleelliset sidosryhmät. Strategian toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan merialuesuunnittelijoiden kesken Interreg Baltic Sea2Land hankkeen kautta, jonka toinen hanketapaaminen toteutettiin Helsingissä syyskuun alussa.
Hankekumppaneita yhdistää niin meri kuin myös osittain päällekkäisten hallintorakenteiden aiheuttamat haasteet. Kauaskantoinen kestävä suunnittelu edellyttää niiden ymmärtämistä sekä laajaa sidosryhmäyhteistyötä ja osallistamista koko suunnitteluprosessiin. Hankekumppaneiden suunnitteluhaasteet eriävät hieman toisistaan, mutta ydin on sama: kaikki liittyvät merialuesuunnitteluun ja siihen, miten maan ja meren vuorovaikutus huomioidaan ja kuinka sidosryhmät saadaan osallistettua mahdollisimman laajasti.
Hankkeen tavoitteena on luoda työkaluja rannikkoalueiden suunnitteluun, jotka tarjoavat apua niin suunnittelukysymyksen visualisointiin, toteuttamiseen ja oleellisten sidosryhmien tunnistamiseen. Se pitää sisällään karttasovelluksen, tietoportaalin sekä prosessikuvauksen sidosryhmätyön toteuttamiseen sellaisessa tilanteessa, jossa organisaatiot osittain työskentelevät päällekkäisten tehtävien parissa ja oleellisten sidosryhmien sekä vastuiden tunnistaminen on tärkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa nettialustaa, joka koostuu erilaisista työkaluista, joita suunnittelija yhteistyössään sidosryhmien kanssa voi tarvita.
Hankkeessa nettialustan työkaluja lähdetään testaamaan pilottien avulla, jotka antavat osviittaa kokonaisuuden toimivuudesta ja siitä, kuinka sitä tulisi muokata sopivammaksi loppukäyttäjiä, eli suunnittelijoita varten. Suomessa pilotteja on neljä, ja ne käsittelevät kaikki Rannikkostrategiassa tunnistettuja toimenpiteitä. Pilotoinnit käynnistyvät syksyllä ensimmäisten sidosryhmätapaamisten muodossa ja jatkuvat vuoden 2024 loppuun saakka.
Suomessa pilottien teemat yhdessä hankkeeseen osallistuvien rannikon maakuntienlittojen kanssa ovat muodostuneet seuraaviksi:
Kymenlaakson liitto: Kymenlaakson maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointi – siniviheryhteyksien edistäminen
Varsinais-Suomen liitto: Saaristomeren seurannan tila
Pohjoinen suunnittelualue (Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Lapin liitto): Merituulivoima ja vaelluskalat
Kansallinen pilotti: Siniviherverkosto ja -yhteydet Suomen meri- ja rannikkoalueilla
Lisätietoja Interreg Baltic Sea2Land hankkeesta löydät hankkeen kotisivuilta.