Rannikkostrategian luonnos kommentoitavana ajalla 6.7. – 15.9.2023!
Rannikkostrategian luonnos on kommentoitavana ajalla 6.7. – 15.9.2023. Ympäristöministeriön laajassa yhteistyössä uudistaman Rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä vastaten luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Rannikkostrategia viitoittaa rannikolla tapahtuvaa kehittämistä ja suunnittelua.
Toukokuun alussa esiteltiin Rannikkostrategian luonnos ympäristöministeriön järjestämässä webinaarissa. Rannikkostrategia tarkentaa Suomen merialuesuunnitelman 2030 visiota ja toimenpiteitä rannikolle. Toimenpiteet ovat sidosryhmien laatimia. Strategiassa keskitytään yhteisen toimintamallin näkökulmaan: tunnistetaan keskeiset sidosryhmät ja vuorovaikutusverkostot, yhdessä tekemisen ja tiedonjakamisen paikat sekä tunnistetaan ohjauskeinoja keskeisimmille toiminnoille. Näiden yhteisten toimenpiteiden sisältöjä ja vastuita konkretisoidaan toimenpidekorteilla. Pohjana on systeemiajattelu, jossa rannikko nähdään ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntyvänä kokonaisuutena.
Rannikkostrategialuonnoksen liitteessä on mittava määrä toimenpiteitä ja niitä lähdetään toteuttamaan viiden rannikon maakunnan liiton sekä ympäristöministeriön kanssa Interreg Baltic Sea2Land -hankkeen kautta. Jokaiselle merialuesuunnittelualueelle kohdistuu yksi pilotti ja myöhemmässä vaiheessa yksi niistä laajennetaan käsittämään koko Suomen rannikkoa.
“Meri-Lapissa on tuulivoimalle suotuisat olosuhteet ja tarvetta uusiutuvalle energialle. On kuitenkin tärkeä huomata, että merituulivoiman kehittäminen vaatii huolellista yhteensovittamista mm. meriliikenteen ja kalastuksen kanssa. Tärkeää on myös huolehtia merialueen arvokkaasta ja herkästä luonnosta. Merituulivoima-alueiden sekä sähkönsiirron kaapeloinnin vaikutukset syönnös- ja kutualueille vaeltaviin kaloihin, kuten lohi- ja taimenkantoihin, ovat äärimmäisen huonosti tunnettuja”, toteaa aluesuunnittelija Minttu Peuraniemi Lapin liitosta, ja jatkaa korostamalla Baltic Sea2Land-hankkeen merkitystä.
“Hanke auttaa meitä kokoamaan rannikolla toimivat yhteistyötahot, joiden kanssa tätä yhteensovittamista ja selvittämistä voidaan tehdä. Yhteensovittaminen on tehokkainta, kun meri- ja rannikkoaluetta tarkastellaan suurempana kokonaisuutena yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liiton kanssa. Merituulivoiman hallitun kehittämisen kannalta olennaista on myös sitouttaa pohdintoihin yhteistyötahot Ruotsin puolelta.”
Yhteistyö sidosryhmien kanssa on Rannikkostrategian keskiössä. Kuvassa suunnittelijat yhdessä sidosryhmäläisten kanssa pohtivat merituulivoiman ja kalastuksen muodostamaa monikäyttöaluetta eli MariParkia. Kuva Pirita Lindholm
Rannikkostrategia on kaikkien yhteinen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi strategian jalkauttaminen sidosryhmien pariin on ensiarvoisen tärkeää. Seurannasta ja päivittämisestä vastaa ympäristöministeriö. Rannikkostrategia luonnokseen voit tutustua ja lausua täällä.
Baltic Sea2Land-hankkeen pilottialueet ja niidet aiheet:
Kymenlaakson liito: Rannikkostrategian jalkautus Kymenlaaksossa siniviherrakenteita vahvistamalla
Varsinais-Suomen liitto: Saaristomeren tilan seuranta
Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Lapin liitto: Merituulivoiman yhteensovittaminen kalastuksen ja vaelluskalojen kanssa
