Uuden Baltic Sea2Land-hankkeen avulla parempaa hallinnointia Itämeren rannikkoalueille vahvistamalla yhteistyötä eri suunnittelutasojen välillä
Maan ja meren vuorovaikutusalue on monitahoinen ja sitä leimaa myös osittain päällekkäiset viranomaisvastuut. Eri intressien yhteensovittaminen vaatii monitasoista hallinnointia viranomaisten kesken, jotta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet saavutetaan ja kestävää sinistä taloutta voidaan tukea. Suomen merialuesuunnittelu lähti mukaan uuteen hankkeeseen kärkenään rannikkostrategian ja merialuesuunnitelman yhtäaikainen toteuttaminen.
Helmikuun viimeisinä päivinä talvisessa Riikassa vietettiin Interreg Baltic Sea2Land hankkeen kick-off tilaisuutta. Hankepartnerit kokoontuivat historialliseen vanhaan kaupunkiin Latvian ympäristönsuojelu sekä aluekehitys ministeriön (Ministry of Environmental Protection and Regional Development Republic of Latvia) tiloihin. Ministeriön toimiessa hankejohtajana oli tämä luonnollinen paikka hankkeen aloitustilaisuudelle.
Uudistetun Interreg ohjelman myötä hankkeissa fokus siirtyy vahvasti haasteiden ratkaisuun ja ratkaisun implementointiin sekä jalkauttamiseen alueellisten viranomaisten ja kuntien pariin. Ratkaisu-Pilotointi-Käyttöönotto on ohjenuora, jota ohjelmassa tulee tarkoin noudattaa. Baltic Sea2Land hankkeessa hankekumppanit näkevät yhteisenä haasteena rannikolla epätasapainon ihmis- sekä luontopääoman välillä, sen kokonaisvaltaisen hallinnoinnin ja huomioonottamisen eri päätöksentekotasojen sekä sinisen kasvun intressien välillä. Hankkeen tarkoituksena on luoda ArcGIS pohjainen työkalu (Sea2Land Navigator) suunnittelijoiden käyttöön, jonka avulla on helpompi ratkoa alueellisia haasteita yhdessä sidosryhmien kanssa. Jotta sidosryhmätyöskentely sujuu parhaimmalla mahdollisella tavalla, sitä edistetään sekä seurataan Multi-level-governance agendan avulla. MLGA lähestymistapa luotiin aiemmin Land-Sea-Act hankkeessa, jonka tuloksiin voi tutustua täältä. Monet hankekumppanit ovatkin jo entuudestaan toisilleen tuttuja kyseisen hankkeen kautta.
Liki 40 osallistujaa kokoontui hankkeen aloitustapahtumaan. Kuva: MoEPRD
Itämeren alueelta kuusi eri maata osallistuu hankkeeseen. Yhteensä hankekumppaneita on 13 sekä niiden lisäksi 6 liitännäiskumppania. Kumppanit koostuvat niin Itämerialueen kansainvälisistä toimijoista, ministeriöistä, aluesuunnitteluviranomaisista, kaupunkien edustajista kuin kolmannen sektorin toimijoista. Kun hanketta lähdetään tekemään osallistujapohjalla, joka koostuu erilaisilla tasoilla työskentelevistä tahoista, voidaan myös varmistaa hankkeessa syntyvän ratkaisun toimivuus eri suunnittelutasoilla.
Kick-off tilaisuudessa ääneen pääsivät jotakuinkin kaikki hankekumppanit esitellessään eri työpakettien sisältöjä. Päivien parasta antia olivat pienimuotoiset ryhmätyöt, joissa lähdettiin työstämään osallistujien pilottitutkimuksia sekä yhteisiä ja erilaisia tarpeita Navigatorin käyttöön.
“Osallistujilla on hyvin erilaisia haasteita ratkottavana ja tietenkin aivan eri skaaloilla. Toiset työstävät monien satojen kilometrien laajuisia alueita, kun taas toiset työskentelevät kunnallisella tasolla. Yhteistä kaikilla on kumminkin sinisen kestävän talouden edistäminen sekä sidosryhmien osallistaminen sekä sitouttaminen suunnitelmiin” kertoo Roosa Mikkola, joka koordinoi hanketta Suomessa.
Maailmanpoliittinen tilanne ja sen luoma paine energiaomavaraisuudelle oli monen osallistujan mielessä. Minne sijoittaa merituulivoimaa, mitkä sen vaikutukset ovat paikallisille muille elinkeinoille sekä energian suora paikallinen käyttö askarruttivat.
Pienryhmissä pohdittiin kansallisia, alueellisia sekä paikallisia pilotteja. Kuva: Dace Strigune
Suomalaisten hankekumppaneiden tarkoituksena on hankkeen avulla jalkauttaa tänä vuonna julkaistava, päivitetty rannikkostrategia yhdessä voimassa olevan Suomen merialuesuunnitelman 2030 kanssa. Samanaikaisesti hankkeessa luotavan MLGA lähestymistavan avulla voidaan myös seurata ja arvioida näiden täytäntöönpanoa aluekohtaisesti pilottien muodossa. Rannikkostrategian tavoitteena on edistää rannikon kestävää käyttöä vastaten luontokadon, ilmastomuutoksen ja saastumisen uhkiin. Rannikkostrategia ohjaa ja viitoittaa rannikolla tapahtuvaa kehittämistä ja suunnittelua. Suomen ensimmäinen rannikkostrategia julkaistiin 2006 ja 2022 syksyllä sitä lähdettiin uudistamaan laajan sidosryhmäyhteistyön kautta. Merialuesuunnitelman toimialakohtaiset visiot ja tiekartat sekä maan ja meren vuorovaikutustarkastelut olivat erittäin keskeinen lähtökohta rannikkostrategiatyössä. Hankkeen kautta Rannikkostrategia ja sen toimenpiteet tulevat luonnolliseksi osaksi merialuesuunnitteluprosessia.
“Keväällä valmistuva rannikkostrategia tulee olemaan visuaalisesti ja sanallisesti selkeä suuntaa näyttävä ohjepaketti, joka kuvaa eri sektoreiden tulevaisuuden tarpeita ja sitä, miten merialuesuunnittelun kautta näihin tarpeisiin tulee vastata. Baltic Sea2Land hankkeen avulla päästään suoraan toteuttamaan Rannikkostrategiassa mainittuja toimenpiteitä mikä vauhdittaa sen alueellista mutta myös kansallista implementointia” toteaa Roosa Mikkola.
Hankkeen seuraavaa yhteistä kokoontumista vietetäänkin sitten syksyisessä Suomessa. Sitä ennen luodaan pilotteja suorittaville hankekumppaneille räätälöidyt mallit sidosryhmäyhteistyölle, jotta he voivat syksyllä alkaa pilotoimaan hankkeessa luotavaa työkalua. Suomessa suunnitteilla on yksi kansallinen pilotti sekä alueellisia pilotteja.
Hankkeessa mukana olevat rannikon maakuntien liitot ovat Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto sekä Kymenlaakson liitto. Niiden lisäksi myös Ympäristöministeriö osallistuu hankkeeseen.
Baltic Sea2Land hanke on käynnissä vuosina 2023–2025 ja sen rahoituksesta vastaa Interreg Baltic Sea Region.
