Merialuesuunnittelu merellisen energiantuotannon edistäjänä
Merellisen energiantuotannon tilanne- ja kehityskuva on muuttunut merkittävästi viimeisen vuoden aikana geopoliittisen konfliktin seurauksena. Tuoreet EU:n strategiset tavoitteet merelliselle uusiutuvalle energiantuotannolle vaativat teknologista kehitystä ja testaavat merialuesuunnittelun ketteryyden ja sopeutumisen uuteen tilanteeseen. Aluesuunnittelujohtaja Ann Holm Pohjanmaan liitosta on pohtinut kestävää merellistä energiantuotantoa ja sen sijoittumista Suomen merialueille.
Merialuesuunnittelulla edistetään kestävää merellistä energiantuotantoa ja yhteensovitetaan sen tarpeita muiden merellisten käyttömuotojen kanssa. eMSP NBSR -hankkeen Sustainable Blue Economy -työpaja kokosi marraskuussa Den Haagissa yhteen Pohjanmeren ja Itämeren asiantuntijoita ja kehittäjiä. Tavoitteena oli rakentaa ymmärrystä merellisen energiantuotannon kehityskuvasta ja teknologisista innovaatioista, sekä pohtia luottamuksen rakentamista merellisten toimijoiden sekä merialuesuunnittelijoiden kesken.
– Paitsi merituulivoima, myös muut merelliset energiantuotantomuodot kuten aurinko, aalto ja vuorovesi ovat nyt keskusteluissa Pohjanmerellä sekä eteläisellä Itämerellä. Meillä pohjoisemmassa talvinen jäätyvä meri eroaa kuitenkin olosuhteiltaan merkittävästi muista merialueista, ja energiantuotannon eri muodot vaativat teknologista kehitystä edistyäkseen, kuvailee Ann Holm, jonka vastuualueeseen kuuluu maakuntakaavoituksen lisäksi merialuesuunnittelu Merenkurkussa ja pohjoisella Selkämerellä.
– Asiantuntijatapaamisen, toisten suunnittelijoiden kohtaamisen parasta antia on yhteisten ongelmien ja niiden ratkaisemisen jakaminen, jatkaa Holm. Erilaiset suunnittelun lähtökohdat sekä merellisten olosuhteiden ymmärtäminen ovat yhteistyössä tärkeää.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on Euroopan Unionin energia- ja ilmastopolitiikan keskeinen instrumentti. Avomerellä tuotettavan uusiutuvan energian osalta tuotantotavoite on peräti 340 GW vuonna 2050 ja Itämeri nähdään etenkin keskeisenä merituulivoimatuotannon alueena. Ukrainan sodan johdosta Euroopan Komissio esitteli RePowerEU-strategian vuonna 2022, ja sen mukaisesti irtautuminen Venäjän fossiilisista polttoaineista edellyttää energiantuotannon osalta siirtymistä nopeassa tahdissa uusiutuvan energian tuotantoon, jopa 45 % vuoteen 2030 mennessä. Ann Holmin mukaan Suomenkin merialueilla on syytä miettiä energiantuotannon kokonaisratkaisua.
– Merituulivoima on kehityspaineiden keskiössä, mutta on tärkeää pohtia myös aalto- ja aurinkovoiman mahdollisuuksia, sekä sähkön varastointia ja siirtoa. On tärkeää suunnitella ja valmistella eri toimintoja samanaikaisesti, ja pohtia seuranta huolellisesti ja alkuvaiheessa, painottaa Holm. On hyvä myös pohtia merellisiä monikäyttöalueita, MariParkeja, joissa toimijoiden kesken on synergioita, julkinen ja yksityinen sektori toimivat yhdessä ja esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia ja lupaprosesseja voitaisiin yhdistää.
– Merituulivoiman osalta kiinnostus ja paine kohdistuu parhaillaan talousvyöhykkeelle. Aluevesillä puolestaan Pohjanmaan maakuntakaavassa 2050 tullaan osoittamaan mahdollisimman paljon alueita merituulivoimalle, mutta yhteensovittaminen erityisesti kalastuksen ja merenkulun kanssa on haastavaa, kuvailee Holm, ja jatkaa, että merituulivoimarakentamisen vaikutusta vaelluskaloihin tulee myös tarkastella.
Merialuesuunnittelu nähdään Euroopassa keskeisenä työkaluna merituulivoimakapasiteetin kasvattamisessa. Kestävyyden eri elementtien varmistaminen sekä merituulivoiman yhteensovittaminen muiden merellisten toimintojen ja meriluonnon suojelun kanssa on merialuesuunnittelun ydintehtävä. Merialuesuunnittelulla ennakoidaan muutoksia, mahdollistetaan synergioita sekä ehkäistään poliittisten painopisteiden välisiä ristiriitoja.
– Sosiaalisen luottamuksen rakentaminen suunnittelijoiden ja sidosryhmien välille, mutta myös sidosryhmien kesken on tärkeää kestävän suunnittelun mahdollistamiseksi, pohtii Holm, ja painottaa, että sidosryhmien edustajien pitää kuunnella ja ymmärtää toisiaan entistä paremmin.
– Merialuesuunnittelu on tarjonnut kohtaamispaikan ja keskustelualustan eri sidosryhmille jo vuosia, ja tätä työtä jatketaan edelleen toisella suunnittelukierroksella. Vuorovaikutus aivan prosessin alkuvaiheista saakka on tärkeää toimintojen yhteensovittamisen vuoksi, mutta myös suunnitelman hyväksynnän kannalta, toteaa Holm.
Suomen merialuesuunnitteluviranomaiset ovat mukana Itämeren ja Pohjanmeren yhteisessä merialuesuunnittelun eMSP NBSR -hankkeessa. Keskeinen hanketoimi on kestävän sinisen kasvun tukeminen merialuesuunnittelun keinoin. eMSP NBSR- hankkeen Sustainable Blue Economy -kokonaisuuden internetsivu https://www.emspproject.eu/project-activities/community-of-practice/sustainable-blue-economy/
Kansallinen Merialuesuunnittelu ja merellinen energiantuotanto -työpaja pidettiin Vaasassa 14.12.2022 asiantuntevan osallistujajoukon kesken. Tilaisuudessa pidetyt esitelmät ja tilaisuuden yhteenveto tulevat avoimesti jakoon www.merialuesuunnittelu.fi -sivustolle alkuvuodesta 2023.
