Digitaalisuus merialuesuunnittelun tiedonvaihdon sujuvuuden ja käytettävyyden vauhdittajana
Suomen merialuesuunnitelma 2030 on digitaalisessa, ja ainoastaan digitaalisessa muodossa. Aineiston yhdenmukaistamistyötä edistetään kansallisesti ja kansainvälisesti. Ympäristöneuvos Maaret Stenström on mukana pohtimassa digitaalisia ratkaisuja ja käytettävyyttä merialuesuunnittelussa.
Suomen merialuesuunnitelma 2030 on valmisteltu kokonaan digitaaliseen muotoon ensimmäisenä Itämeren maista. Suunnitelmakartta on vuorovaikutteinen ja tarjoaa suunnitteluratkaisun lisäksi pääsyn suunnittelussa käytettyihin tausta-aineistoihin ja merkintöjen kuvaukseen. Ratkaisu on ollut edelläkävijä, mutta vaatinut myös valmistelijoiltaan paljon.
”Paikkatietomuotoisen merialuesuunnitelman tietomallin valmistelussa on pitänyt ottaa huomioon paitsi kansallisesti, myös kansainvälisesti asetetut luokitteluun sekä muuhun tietoon liittyvät vaatimukset ja tarpeet”, Maaret Stenström kuvailee.
Merialuesuunnitelmalle on valmisteltu alkuvuodesta 2022 looginen tietomalli Yhteentoimivuusalustalle ja merialuesuunnitelman tietomallin elinkaari- ja laatusäännöt ovat valmistuneet. Yhteentoimivuusalusta on Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä alusta, johon eri viranomaiset tuottavat tietosisältöä. Ympäristöministeriö tuottaa omaan hallinnonalaansa liittyen muun muassa kaavoitukseen ja merialuesuunnitteluun liittyvää tietoa.
”Merialuesuunnitelma on alueidenkäytön suunnitelma ja sen laatiminen tietomallimuotoisena on edellytys tiedon sujuvan liikkumisen edistämiseksi viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken. Loogisessa tietomallissa merialuesuunnitelmakohteen tiedot, ominaisuudet ja yhteydet tuodaan näkyviin. Jo yksinomaan käytettävän sanaston pohtiminen on tärkeää, jotta esimerkiksi merialuesuunnitelma käsitteenä ymmärretään samalla tavoin viranomaisesta riippumatta”, korostaa Stenström.
Nyt tehty tietomallityö luo pohjaa sille, että erialuesuunnitelma voidaan aikanaan viedä myös valmisteilla olevaan Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (RYTJ), jossa tietovarannot tulevat koostumaan maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyistä kaava- ja suunnitelmatiedoista, sekä rakentamiseen liittyvien lupien tiedoista. Uusi tietojärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuosina 2023 ja 2024.
”Merialuesuunnitelma on myös osa kotimaista meritietoa ja siten on tärkeää jakaa pääsy merialuesuunnitelman aineistoon myös vähemmän virallisten kanavien kuten Itämeri.fi-sivuston kautta. Palvelu on käyttäjäystävällisyydessään kansainvälisestikin ainutlaatuinen kokonaisuus, ja tuo näkyväksi muun muassa kaiken sen vedenalaisen meriluontotiedon, jota on kerätty VELMU-ohjelman avulla jo toista vuosikymmentä”, kuvailee Stenström.
Paitsi kansallinen, myös kansainvälinen yhteensopivuus asettaa haasteita merialuesuunnitelman digitaalisuudelle. Merialuesuunnitteludirektiivi velvoittaa eri maiden merialuesuunnitelmien yhteensovittamiseen, sekä parhaan mahdollisen tiedon käyttöön ja koordinointiin eri merialueilla. Itämerellä HELCOM-VASAB:n merialuesuunnittelun työryhmän alaryhmä Data Group on työskennellyt yhteisen päämäärän eteen jo vuodesta 2015 ja työ jatkuu ainakin vuoden 2024 loppuun saakka.
”Kansainvälinen datan koherenssi on vaativa työ. Mailla on erilaiset merialuesuunnittelun järjestelmät ja resurssit. Yhteensovittaminen on vaativaa työtä – kompromisseja ja hiomista on vaadittu ja vaaditaan. Lopputuloksena rakennettu Basemaps-karttapalvelu on hieno esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä”, kertoo Stenström.
”Tärkeintä antia Basemapsissa on niin kutsuttu output-puoli, maiden suunnitelmien puristaminen samaan muottiin siten, että eri suunnitelmissa tunnistettuja, osoitettuja tai varattuja alueita merellisille toiminnoille voidaan tarkastella samanaikaisesti samalla alustalla. Merialueella tapahtuvat toiminnot eivät rajoitu maiden rajoihin, vaan esimerkiksi meriliikenneväylät kulkevat rajoista piittaamatta. Suunnitteluratkaisut, kuten merituulivoima-alueiden vaikutukset kulkeutuvat rajojen yli. Kestävä suunnittelu vaatii siten rajat-ylittävien suunnitteluratkaisujen pohtimista, ja Basemaps antaa siihen hyvät perusedellytykset”, toteaa Stenström. ”Basemapsin kyselytoiminnon avulla voidaan myös tarkastella, mitä aihealueita eri maat ovat sisällyttäneet omiin suunnitelmiinsa. Näin saadaan selville esimerkiksi mitkä maat ovat suunnitelmassaan käsitelleet vesiviljelyä.”
Basemaps-sovelluksen käyttämiseksi on valmisteltu myös ohjeistus, joka tarjoaa yksityiskohtaisen opastuksen sovelluksen hyödyntämiseksi. Datan koherenssityö ei rajoitu ainoastaan Itämeren alueelle, vaan ensimmäiset askeleet on jo otettu koko Euroopan laajuisen yhteisen alustan käyttöön myös merialuesuunnitelmien osalta. EMODnet-palvelun osalta Suomi on ollut hienosti etulinjassa, ja suunnitelma on tarkasteltavissa yhdessä Belgian, Tanskan, Latvian ja Puolan suunnitelman kanssa. Muiden maiden suunnitelmia odotetaan kiinnostuneina samalle alustalle.
Suomen merialuesuunnittelijat yhdessä muiden Itämeren sekä Pohjanmeren merialuesuunnittelun vastuutahojen kanssa osallistuvat käynnissä olevaan eMSP NBSR -hankkeeseen, jossa yhtenä keskeisenä toimena on rajat-ylittävän merialuesuunnittelu ja -suunnitelmadatan koherenssin ja harmonisoinnin edistäminen. Data Sharing -työskentelyä vetää Ranskasta French Naval Hydrographic and Oceanographic Service (SHOM).
Basemaps: https://basemaps.helcom.fi/
Basemaps Guide, ohjeet Basemaps:n käyttöön: https://maps.helcom.fi/website/docs/BASEMAPS_Instructions_Admin.pdf
Digitaalinen Suomen merialuesuunnitelma 2030: www.merialuesuunnitelma.fi
eMSP NBSR -projekti, Data Sharing, Information & Communication Technologies Serving MSP: https://www.emspproject.eu/project-activities/community-of-practice/data-sharing/
European Marine Observation and Data Network (EMODnet): https://www.emodnet-humanactivities.eu/view-data.php
Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus, Ympäristöministeriö: https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM023:00/2022
